Browsing by Author "Raunio, Aino"

Suomessa on pitkät perinteet maallikkotuomareiden osallistumisesta lainkäyttöön. Lautamiesten asema ja merkitys oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on vaihdellut läpi historian, mutta pääosin oikeudenkäyttö ennen 1800-lukua oli hyvin maallikkovaltaista ja yhteisöllistä. Moderni oikeus sen sijaan perustuu yhä vahvemmin ammatillisen lakimieskunnan toiminnan varaan, ja lautamiehet ovatkin mukana enää vakavampien ja yhteiskunnallisesti merkittävämpien rikosasioiden käsittelyssä. Lautamiesjärjestelmässä tapahtuneiden modernien uudistuksien tausta ulottuu 1800-luvulle, jolloin oikeuslaitoksen kokonaisuudistusta ryhdyttiin valmistelemaan. Uudistuksen ilmapiiri herätti lakimieskunnan keskustelemaan myös lautamiesten asemasta oikeudenkäytössä. Lautakunnan olemassaoloa ei varsinaisesti kyseenalaistettu, mutta tosiasiassa lautamiesten merkitystä oikeudenkäytössä haluttiin supistaa rajaamalla lautamiesten osallistuminen käsiteltävän asian vaikeuden mukaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää lakimiesten suhtautumista lautamiesjärjestelmään kahdella järjestelmän kannalta merkittävällä ajanjaksolla. Tarkasteltavan ajanjakson alkupiste sijoittuu niin sanotun Wreden oikeuslaitosuudistusta koskevan komiteamietinnön ympärille, 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Tarkastelu ulottuu 2000-luvun käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistamiseen. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen: mikä on lakimiesten kanta lautamiesjärjestelmää koh-taan ja miten se on kehittynyt Wreden komiteamietinnön aikakaudelta nykyaikaan. Lakimiesten asenteiden lisäksi tutkielmassa käsitellään lautakuntainstituution yleistä historiaa ja käydään läpi maallikko-osallistumisen historiallisen kehityksen pääpiirteet. Tutkielmassa on myös kansainvälistä vertailua sisältävä osio, jonka avulla pyrin hahmottelemaan oikeudellista kontekstia ja selvittämään mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia erilaisten lautamiesjärjestelmien välillä. Vertailusta selviää, että muualla käytetään lautamieskokoonpanoa Suomea laaja-alaisemmin eri oikeusasteissa. Suhtautumisen selvittämisen lähdemateriaalina käytän lainvalmisteluaineistoa, valtiopäiväasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta. 1800-luvun lakimiesten näkemyksiä kartoitan lisäksi tutkimalla Suomen Lainopillisen Yhdistyksen keskuudessa käytyä lautamiesdiskurssia. Lisäksi tarkastelen molempien aikakausien juristien sosiaalista koostumusta yleisellä tasolla sekä suppean empiirisen havainnoinnin avulla. Lakimies-kunnan yhteiskunnallisessa asemassa tapahtuneet muutokset voivat toimia selittävinä tekijöinä tarkasteltaessa lakimiesten asenteiden muutoksia lautamiesinstituutiota kohtaan. Yhteiskunnallisten luokkaerojen kaventumisen myötä lakimiesten ja ”tavallisen kansan” erot sosiaalisessa statuksessa ovat vähentyneet. Tämän myötä lautamiehet eivät enää samalla tavalla toimi eri yhteiskuntaluokkien välisenä tulkkina. Yhteiskunnallisten muutosten myötä myös lautamiesjärjestelmästä esitettyjen perusteiden painoarvo on muuttunut, vaikkakin perustelut ovat pitkään pysyneet samanlaisina. Nykyään lakimiehet pitävät lautamiesinstituution tärkeimpänä tehtävänä tuomioistuinlaitoksen luottamuksen ylläpitämistä. Samalla argumentilla perusteltiin lautamiesjärjestelmää jo 1800-luvulla. Toisaalta lakimiesten puheenvuoroissa korostettiin yhä enemmän juridisen osaamisen tarvetta ja oikeudenkäytön professionaalisuuutta.