Browsing by Author "Rautakoski, Nita"

Väliyhteisölaissa määritellään ne edellytykset, joiden täyttyessä ulkomaisen yksikön tuloa voidaan verottaa Suomessa yksikön osakkaan tai edunsaajan tulona, riippumatta siitä, jakaako ulkomainen yksikkö osinkoa omistajilleen vai ei. Väliyhteisölain ensisijaisena tarkoituksena on ennaltaehkäistä tilanteita, joissa pyritään välttelemään Suomen verotusta matalan verotuksen valtioihin perustettujen yksiköiden avulla. Muun muassa veropoliittisista ja monikansallisten yritysten kilpailukykyyn liittyvistä syistä väliyhteisölaki sisältää poikkeuksia, joiden nojalla väliyhteisölakia ei sovelleta ulkomaiseen yksikköön, vaikka lain yleiset soveltamisedellytykset täyttyisivät. OECD ja EU ovat vaikuttaneet merkittävästi viimeisimmän väliyhteisölakia koskevan uudistuksen taustalla ottamalla kansainväliset verohaasteet varsin korkealle poliittiselle agendalleen. Lainsäädännölliset uudistustarpeet ovat nousseet esiin myös kansainvälistyvän ja kehittyvän yritysmaailman luomista uusista haasteista väliyhteisösääntelyn soveltamisalan määrittelyssä. Erityisesti yleisen talouskehityksen ja informaatioteknologian sekä yritysten kehittyvien toimintamallien yritystoimintaan tuomat muutokset ovat aiheuttaneet tulkintaongelmia väliyhteisösääntelyn soveltamisessa. EU:n neuvosto antoi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamista koskevan direktiivin (EU) 2016/1164 osana OECD:n veron välttämiseksi ja voitonsiirron estämiseksi käynnistettyyn BEPS-hankkeeseen sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa ja EU:n aggressiivista verosuunnittelua vastaan ja veronkierron estämiseksi laadittuja toimenpiteitä. OECD:n ja EU:n hankkeiden tavoitteena on rajoittaa aggressiivista verosuunnittelua ja estää veropohjan rapautumista. EU:n veronkiertodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja väliyhteisösääntelyn muuttamiseksi annettiin vuoden 2018 lopulla hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 2018/2018 vp). Vuoden 2019 alusta voimaan tullut uudistettu väliyhteisölaki muutti oikeustilaa monilta osin. Muun muassa väliyhteisölain soveltamisala laajeni entisestään lain soveltamisalaa rajoittavia poikkeuksia koskevien muutosten seurauksena. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella uudistunutta väliyhteisölakia erityisesti lain soveltamisalaa rajoittavien poikkeuksien näkökulmasta. Tutkielmassa käydään läpi väliyhteisölain soveltamisalaa rajoittavien poikkeuksien muutokset sekä vastataan siihen, millaisia ongelmia tai mahdollisuuksia muutokset tuovat tulevaisuudessa verovelvollisille. Lisäksi tutkielmassa käydään läpi, miten kansainvälinen vero-oikeus on vaikuttanut muuttuneen väliyhteisösääntelyn taustalla. Kansainvälistä taustaa tarkastellaan erityisesti OECD:n ja EU:n aggressiivisen verosuunnittelun rajoittamiseksi ja veropohjan rapautumisen estämiseksi toteutettujen hankkeiden valossa.