Browsing by Author "Rautiainen, Joel"

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman keskeisimpinä teeseinä ovat muun muassa pääomavirtojen ohjaaminen kestäviin investointeihin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi sekä ilmastonmuutoksesta, ympäristön pilaantumisesta ja yhteiskunnallisista ongelmista kumpuavien rahoitusriskien hallinta. Yhteiskunnallisiin ongelmiin sekä julkisen sektorin kestävyysvajeeseen tarrautuvana uutena rahoitusvälineenä on esitelty niin sanotut tulosperusteiset rahoitussopimukset (Social Impact Bond, ”SIB”). SIB-sopimuksia on kuvattu vastuullisen sijoittamisen kehittyneimpänä muotona, jossa tuoton lisäksi sijoittajat instituutioista piensijoittajiin, voivat varallisuudellaan muuttaa maailmaa. SIB-hanke on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutustavoista, jossa yksityisiltä sijoittajilta saadut pääomat käytetään julkisen sektorin organisaation määrittelemän yhteiskunnallisen haasteen ratkaisuun. SIB-hankkeelle asetetaan tarkat vaikuttavuuteen linkitetyt tulostavoitteet, joiden saavuttamisesta julkinen sektori maksaa tuottoa sijoittajille. Tutkielmassa keskitytään tutkimaan SIB-hankkeita ensinnäkin yhteissijoittamistoimintaa koskevan erityislainsäädännön näkökulmasta. Toiseksi tutkielmassa pyritään selvittään SIB-hankkeelle tehokasta juridista rakennetta. Kolmanneksi tutkielmassa pohditaan SIB-rahaston osuuksien tarjoamiseen liittyviä kysymyksiä erityisesti ei-ammattimaisten asiakkaiden sijoittajansuojan näkökulmasta. Tutkielmassa esitetään, että SIB-hankkeessa on kyse yhteisestä sijoitustoiminnasta, jonka harjoittamista varten muodostetaan rahastona toimiva varainhallintainstrumentti. Yksinkertaistettuna rahastot voidaan jakaa Suomessa kahteen pääluokkaan. Näistä ensimmäiseen luokkaan kuuluvat niin sanotut tavalliset sijoitusrahastot, eli sijoitusrahastodirektiivin sekä sijoitusrahastolain mukaiset UCITS-rahastot ja toiseen pääluokkaan lukeutuu AIFM-direktiivin sekä AIFM-lain mukaiset vaihtoehtorahastot, joihin kuuluvat myös sijoitusrahastolain mukaiset erikoissijoitusrahastot. Tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella päästään lopputulokseen siitä, että SIB on rahoitusmarkkinalainsäädännön näkökulmasta vaihtoehtorahasto, joka täyttää vaihtoehtorahastolle AIFM-laissa asetetut yhteisen sijoittamisen, varojen hankkimisen, usean sijoittajan sekä määritellyn sijoituspolitiikan kriteerit. Tutkielmassa ehdotetaan SIB-järjestelyn juridiseksi muodoksi kommandiittiyhtiötä. Tutkielmassa esitetyt edut, joita SIB-hankkeessa saavutetaan kommandiittiyhtiömuotoa hyödyntämällä liittyvät laajan sopimusvapauden hyödyntämiseen sekä kommandiittiyhtiöiden verotukselliseen asemaan. Kommandiittiyhtiöihin liittyvä sopimusvapaus mahdollistaa sijoitustoiminnan erityispiirteiden huomioimisen yhtiö- ja rahastosopimuksin. Tutkielmassa esitetään myös, että SIB-rahaston juridisen rakenteen järjestämisessä voidaan hyödyntää voitonjakolainalle pohjautuvaa syöttörahastorakennetta. Tutkielmassa havaitaan, että vaikkakin lähtökohtaisesti vaihtoehtorahaston osuuksia voidaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille AIFM-lain 13 luvun sisältämän erityissääntelyn puitteissa, on SIB-rahaston osuuksien tarjoaminen ei-ammattimaisille asiakkaille vielä melko rajoitettua kotimaisessa markkinakäytännössä. Tutkielmassa esitetään, että SIB-rahastoissa sijoittajansuojan kannalta merkittäviksi riskeiksi muodostuvat erityisesti likviditeettiin ja hajauttamiseen liittyvät riskit, jotka voidaan tunnistaa keskeisinä tekijöinä SIB-rahaston osuuksien tarjoamisen rajoittamiselle ei-ammattimaisten asiakkaiden keskuudessa.