Browsing by Author "Rautiainen, Max"

Tutkielman tavoitteena on selvittää kuinka yrityksen omistamaa sijoitussidonnaista kapitalisaa-tiosopimusta verotetaan Suomessa ja rajat ylittävissä tilanteissa. Lisäksi tutkielmassa selvite-tään voidaanko sijoitussidonnaista kapitalisaatiosopimusta hyödyntää suomalaisen kansainvä-listyvän konsernin sisäisessä rahoituksessa ja voidaanko järjestelyllä pienentää konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoitteluun liittyviä riskejä Suomessa. Sijoitussidonnaisella kapitalisaatiosopimuksella tarkoitetaan henkivakuutusyhtiön kanssa teh-tävää määräaikaista sijoitussopimusta. Sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen arvonke-hitys sidotaan sopimuksen mukaan henkivakuutusyhtiön omistamien sijoitusten tuottamaan tuloon ja arvonkehitykseen. Kapitalisaatiosopimuksesta ei ole nimenomaisia säännöksiä elin-keino- tai tuloverolaissa. Vakiintuneen verotuskäytännön perusteella arvonkehitykseen sidottu-jen sijoitusten luovutukset tai sijoituksista kertyvät tulot eivät realisoi verotettavaa tuloa kapitali-saatiosopimuksen omistajalle. Kapitalisaatiosopimuksen tulolähteellä on merkitystä erityisesti silloin, kun kapitalisaatiosopimus erääntyy tappiollisena. Muun toiminnan tulolähteeseen kuulu-van kapitalisaatiosopimuksen aiheuttamaa tappiota ei ole verotuskäytännössä pidetty vähen-nyskelpoisena. Asiasta ei kuitenkaan ole julkaistua oikeuskäytäntöä. Rajat ylittävissä tilanteissa mahdollisesti perittävät lähdeverot heikentävät kapitalisaatiosopi-muksen verotuksen lykkäävää vaikutusta. Suomi perii ulkomaisen henkivakuutusyhtiön Suo-mesta saamista portfolio-osingoista lähdeveroa. Tätä voidaan pitää EU-oikeuden kannalta ongelmallisena, koska suomalaisen henkivakuutusyhtiön suomalaisista portfoliosijoituksista saamat osingot ovat käytännössä verovapaita. Konsernin sisäisen rahoituksen järjestäminen kapitalisaatiosopimuksen kautta on järjestelynä yksinkertainen ja se näyttäisi pienentävän lainojen siirtohinnoitteluun liittyvää riskiä Suomessa. Konsernin sisäisistä lainasaamisista aiheutuneet menetykset eivät normaalisti ole vähennys-kelpoisia Suomessa. Kun rahoitus järjestetään kapitalisaatiosopimuksen kautta, näyttäisi siltä, että lainasaamisten menetykset ovat vähennyskelpoisia. Kapitalisaatiosopimuksen käytölle konsernin sisäisessä rahoituksessa on kuitenkin aina oltava verotuksesta riippumattomat liike-taloudelliset perusteet. Muutoin järjestelyyn on mahdollista puuttua veronkiertämistä koskevilla säännöksillä.