Browsing by Author "Rautiainen, Minna Maria"

Silloin kun tiedoksiannon vastaanottaja oleskelee ulkomailla ja hänen osoitteensa tunnetaan, sovelletaan OK 11:9:n mukaisia kansainvälisiä järjestelyjä. Merkittävimpiä näistä ovat Haagin tiedoksiantosopimus vuodelta 1965 ja EU:n tiedoksiantoasetus vuodelta 2007. Myös pohjoismaiden kesken solmittu sopimus ja muutama kahdenvälinen sopimus sitovat Suomea. Sopimuksettomassa tilassa rajat ylittävä tiedoksianto perustuu kansojen välisen kohteliaisuuden periaatteelle. Silloin kun vastaanottajan olinpaikkaa ei saada selville, tuomioistuin joutuu turvautumaan OK 11:8:n mukaiseen kuulutustiedoksiantoon. Tiedoksiannon tarkoituksena on saattaa oikeudellinen asiakirja vastaanottajan tietoon riittävän ajoissa niin, että vastaanottajalla on mahdollisuus antaa vastineensa. Tätä kutsutaan kontradiktorisuudeksi ja sitä pidetään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ytimenä. Jotta kantajan oikeus päästä oikeuksiinsa (access to justice) toteutuisi, annetun tuomion tulisi olla sellainen, että se tunnustetaan ja pannaan täytäntöön. Kuulutustiedoksiannon käyttämiseen liittyy riski sekä kontradiktorisuuden että access to justice -oikeuden kärsimisestä. KKO onkin linjannut, että kuulutustiedoksiantoon voidaan päätyä vasta kun kaikkia muita käytettävissä olevia keinoja vastaanottajan tavoittamiseksi on käytetty. Sähköisen toimintaympäristön kehittyessä myös pelkästään sähköisessä ympäristössä tapahtuvat liikesuhteet lisääntyvät. Tutkielmassa kysytäänkin, kumpaa lainkohtaa sovelletaan silloin, kun tiedoksiannon vastaanottajalle on olemassa vain sähköinen osoite. Tätä tarkoitusta varten on ensinnä tutkittu, onko sähköinen tiedoksianto mahdollinen rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä. Oikeudenkäymiskaaressa ja relevanteissa kansainvälisissä järjestelyissä sähköinen tiedoksianto rinnastuu postitiedoksiantoon, eivätkä ne siten ole esteenä sähköiselle tiedoksiannolle. Toiseksi on tutkittu voidaanko OK 11:8:n sisältäämää osoitteen käsitettä tulkita niin, että sen katsottaisiin sisältävän myös sähköisen osoitteen. Tutkimuksen perusteella sähköinen osoite voidaan rinnastaa perinteiseen osoitteeseen sen funktionaalisena vastineena: sähköinen osoite pystyy täyttämään asianmukaisesti perinteisen osoitteen tehtävät ja tarkoituksen tiedoksiantamisen kontekstissa. Tulkintavaihtoehdon etuna voidaan pitää sähköisen tiedoksiannon nopeutta. OK 11:8:n soveltamisalaa laajentamalla voitaisiin välttyä myös OK 11:9:n mukaiseen kuulutustiedoksiantoon liittyviltä ongelmilta. Sähköinen tiedoksianto olisi toistaiseksi varminta toteuttaa ao. kansainväisen järjestelyn määrittämää viranomaiskanavaa käyttäen. Suurin ongelma sähköisen osoitteen kohdalla on sen antama heikko tai olematon indisio vastaanottajan oleskelupaikasta. Oikeuskäytännössä kantajalla on kuitenkin yleensä ollut käsitys vastaajan oleskeluvaltiosta. Vaikka sellaista ei olisikaan, sähköistä osoitetta on joka tapauksessa pyrittävä jollakin tavalla käyttämään ennen OK 11:9:ään turvautumista.