Browsing by Author "Rehtonen, Terhi"

Julkisen vallan antaman tuen muodot lapsiperheille vaihtelevat maittain. Tukea voidaan antaa perheille verotuksen välityksellä joko perheverotuksen tai erilaisten verovähennysten muodossa. Toinen tapa tukea perheitä on antaa suoria tulonsiirtoja, joka on Pohjoismaissa käytössä oleva tapa. Tuensaajan kannalta voidaan esittää, että tuen antotavalla ei tuensaajalle ole merkitystä. Samoin maksajan kannalta voidaan esittää, että maksajalle ei ole merkitystä antaako hän tuen suoraan euromääräisenä vai verotuksen välityksellä, jolloin tuen kustannukseksi tulee saamatta jääneet verotulot. Käytännön tasolla ongelmaksi muodostuu, että tuki ja tuen tarvitsijat kohtaavat eri tavalla riippuen valitusta tuen antamisen muodosta. Niin verotuksen kautta tuettaessa kuin suoria tulonsiirtoja käytettäessä syntyy väliinputoajia, jotka eivät annetusta tuesta hyödy tai tuki voi jäädä alkuperäistä tarkoitusta pienemmäksi. Tukemisen muodon valinnassa tulee ottaa huomioon myös yhteiskunnan kompleksisuus. On vaikeata löytää sellaista tapaa perheiden tukemisessa, joka tyydyttäisi kaikkien perheitä ja ottaisi huomioon tasaveroisesti myös muut yhteiskunnan tärkeäksi kokemat tavoitteet. Lapsiperheiden tukemista voidaan oikeuttaa perustuslain (11.6.1999/731) 19 §:n 3 momentilla, jonka mukaan julkisen vallan tulee huolehtia lapsiperheiden tukemisesta. Samalla kuitenkin perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia keskenään ja julkisen vallan tulee edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Perustuslakimme jo itsestään asettaa keskenään ristiriidassa olevia tavoitteita lapsiperheiden näkökulmasta. Julkisen vallan toimenpide, joka voi olla positiivinen perheiden kannalta, voi olla negatiivinen ihmisten yhdenvertaisuuden ja miesten ja naisten tasa-arvon näkökulmasta katsottuna. Toteutettavien toimenpiteiden tulisi myös olla sellaisia, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän hyvinvointitappiota kokonaisuuden kannalta. Tuen tulisi olla riittävä täyttääkseen tehtävän perheiden tukemisesta, toisaalta se ei kuitenkaan saisi kannustaa ihmisiä jättäytymään kokonaan pois työmarkkinoilta. Tutkimuksessa on keskitytty oikeushistorian kautta tarkastelemaan, miten Suomessa on lapsiperheitä viime vuosisadasta tähän päivään asti tuettu. Toisena seikkana on oikeusvertailun kautta tarkasteltu, miten perheiden tukeminen muissa maissa on toteutettu. Kolmantena asiana tarkastellaan, miten eri tukimuodot asettuvat hyvälle verotukselle asetettuihin vaatimuksiin sekä muualta lainsäädännöstä tuleviin rajoihin. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus siihen, miten lapsiperheiden taloudellinen asema on kehittynyt. Selkeä trendi on ollut lapsiperheiden suhteellisen aseman huonontuminen viime vuosikymmeninä. Näin siitäkin huolimatta, että lapsiperheissä työhön osallistumisaste on muuta yhteiskuntaa korkeammalla tasolla.