Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Repo, Antti"

Sort by: Order: Results:

  • Repo, Antti (2013)
    Kartellien haitallisuudesta ollaan laajasti yksimielisiä. Kartellit pystyvät salaisten sopimusten turvin tekemään suuria voittoja ilman merkittävää kiinnijäämisriskiä, jolloin toiminnasta on tullut sen osapuolille houkuttelevaa. Kartelleja on pyritty perinteisesti torjumaan kilpailuoikeuden kartellisakoilla ja leniency-menettelyllä. Näiden yleispreventiivinen vaikutus on kuitenkin rajallinen johtuen siitä, että kartellisakot ovat liian pieniä, jotta niillä voitaisiin saavuttaa tehokas pelotevaikutus. Toisekseen kartellisakot eivät luo kannustimia yritysten puolesta toimiville henkilöille pidättäytyä kartellitoiminnasta, sillä heidän uhkanaan eivät ole henkilöön kohdistuvat rangaistukset. Näin ollen on ollut tarpeen kehitellä täydentäviä menettelyitä, joiden avulla pystyttäisiin turvaamaan paremmin kilpailua. Kartellien kriminalisointia on maailmanlaajuisesti tukenut erityisesti Yhdysvallat, jossa kartelleihin osallistuneita henkilöitä on tuomittu vankeusrangaistuksiin. Kartellien kriminalisointi on vähitellen levinnyt myös Euroopan valtioihin. Kriminalisoinnin taustalla on ollut erityisesti näkemys sen yleispreventiivisestä vaikutuksesta, jonka mukaan rangaistusuhka luo yrityksen puolesta toimiville henkilöille syyn pidättäytyä kartellitoiminnasta. Rangaistuksen ankaruuden ohella sanktiovarmuus on määräävä tekijä prevention tehokkuutta arvioitaessa. Kriminalisointi ei itsessään vielä juurikaan lisää preventiivistä vaikutusta johtuen kartellien vähäisestä paljastumisriskistä. Toiseksi yksityisillä henkilöillä ei ole kannustimia kartellin ilmiantamiseen tilanteessa, jossa heitä uhkaavat rikosoikeudelliset sanktiot. Tämän seurauksena myös yksityisten henkilöiden hyväksi on säädettävä leniency-menettelystä, joka luo kannustimen kartellin ilmiantamiseen. Kartellien kriminalisoinnin tehokkuus on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi, sillä kriminalisoinnin yleisestävästä vaikutuksesta ei ole ollut luotettavaa empiiristä näyttöä. Empiiristen tutkimusten mukaan rikosoikeudellisten sanktioiden uhka ei ole määräävä tekijä kartelliyhteistyöstä päätettäessä. Ongelmana on liika painottaminen henkilöiden omiin vaikuttimiin kannustimena noudattaa tai laiminlyödä lainsäädäntöä, kun vähemmälle huomiolle ovat jääneet monisyiset normatiiviset ja sosiaaliset kontekstit, joissa kartelleja esiintyy. Olettama tarkkaan hyötyjä ja haittoja punnitsevasta talousrikoksen tekijästä on osin vääristynyt. Lisäksi normatiivisten ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvien syiden, kuten yrityksen toimialan, taloudellisen aseman ja yrityskulttuurin on nähty olevan määräävä tekijä kartelliin osallistumisessa. Kartellien kriminalisointi on ajankohtainen aihe monessa Euroopan maassa. Englannissa kartellien kriminalisointi toteutettiin vastaamaan yhdysvaltalaista esikuvaa. Kriminalisointi ei ole kuitenkaan osoittautunut tehokkaaksi johtuen lain vaikeasta sovellettavuudesta. Englannissa painotusta ollaankin siirtämässä liiketoimintakieltoon, jonka soveltamisalaa on laajennettu. Ruotsissa kartelleja ei ole kriminalisoitu, mutta yksityiset henkilöt on mahdollista määrätä liiketoimintakieltoon kartelliin osallistumisesta. Ruotsissa lain ongelmana on ollut vastuun kohdistaminen. Molempien maiden ongelmat lainsäädännössä osoittavat edelleen sitä, kuinka vaikea kilpailu- ja rikosoikeuden intressejä on yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomessa uuden kilpailulain säätämisen yhteydessä katsottiin, että riittävän tehokas hallinnollinen seuraamusjärjestelmä on edelleen tehokkain kilpailunlain kieltojen tehosteena, eikä kilpailulain vastaista toimintaan siten kriminalisoitu. Kriminalisoinnin tehokkuudesta on ristiriitaista näyttöä, eikä leniency-menettelyn säätäminen yksityisten henkilöiden hyväksi olisi linjassa nykyisen sääntelyn kanssa. Suomessa päädyttiin ratkaisuun, jossa liiketoimintakieltoa ei lisätty uuteen kilpailulakiin. Ratkaisua perusteltiin melko suppeasti. Kiellon puolesta onkin esitettävissä perusteluja, koska kartellisakoilla on yksistään vaikea saada aikaan tehokasta yleisprevention tasoa. Suomessa tulisikin uudelleen harkita liiketoimintakiellon soveltamisalan laajentamista kartellitapauksiin.