Browsing by Author "Rindell, Jenna"

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion – Faculty Oikeustieteellinen tiedekunta Tekijä - Författare – Author Jenna Rindell Työn nimi - Arbetets titel – Title Valta edellyttää vastuuta – tutkimus velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltijan asemasta osakeyhtiössä Työn laji - Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika - Datum – Month and year tammikuu 2018 Sivumäärä - Sidoantal – Number of pages XIII + 88 Tiivistelmä - Referat – Abstract Uusimmassa osakeyhtiölaissa (624/2006, jäljempänä OYL) asetettiin tavoitteeksi sopimusvapauden lisääminen. Sopimusvapauden sekä rahoitus- ja pääomamarkkinoiden kansainvälistymisen johdosta yhtiöiden käytössä olevat rahoitusvälineet ovat monipuolistuneet. Kyse on osakeyhtiöön tehtävien pääomasijoitusten sopimusperusteisesta räätälöinnistä (englanniksi ns. ”financial engineering”), jonka johdosta osakeyhtiölain mukainen jako oman ja vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen on hämärtynyt. Välipääomarahoitusinstrumenteiksi kutsutaan yleisesti sellaisia rahoitusinstrumentteja, jotka putoavat osakeyhtiölain mukaisen oman ja vieraan pääoman välimaastoon. Tutkimuksen kohteena ovat velkapohjaiset välipääomainstrumentit ja näiden haltijoiden asema osakeyhtiössä. Kyse on velkainstrumentista, johon on sopimusperusteisti liitetty oman pääoman tunnusmerkkejä niin, että instrumentin todellinen luonne lähenee oman pääoman ehtoista sijoitusta. Tutkimukseen on valittu erityistä tarkastelua varten hybridilainaksi luokiteltavat instrumentit. Hybridilaina on vakiintunut käsite kuvaamaan sellaista pääomasijoitusta, joka on velkarahoitusta, mutta joka voidaan tietyin edellytyksin kirjata tilinpäätöksessä oman pääoman eräksi. Hybridilainan olemassaolon voidaan nähdä perustuvan yhtiö-, kirjanpito- ja vero-oikeudellisen sääntelyn epäsymmetrisyyteen ja hybridilainan käsitteen sisällön selvittämiseksi on tarkasteltava siihen liittyvää kirjanpito- ja vero-oikeudellista sääntelyä. Velkapohjaiset välipääomainstrumentit muistuttavat oman pääoman ehtoista rahoitusta usein velan vakuudettomuuden, viimesijaisuuden sekä koron maksuun liittyvien rajoitusten johdosta. Velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltija voi kompensoida näitä ominaisuuksia paitsi tuottovaatimuksella, myös sopimalla erilaisista luottosopimukseen otettavista erityisehdoista eli kovenanteista. Erilaisilla kontrollikovenanteilla velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltija voi saada valtaa osakeyhtiössä. Tutkimus on kohdennettu yhtiön toiminnan aikaiseen tilanteeseen, mutta huomiota kiinnitetään erityisesti tilanteeseen, jossa yhtiön taloudellinen tilanne heikkenee. Tällöin voidaan perustellusti olettaa, että osakkeenomistajien ja velkapohjaisten välipääomainstrumenttien haltijoiden intressi käyttää valtaa yhtiössä aktivoituu heidän kilpaillessaan lähes samansijaisesti pääoman palautuksesta ja tuotosta. Tutkimuksessa pyritään pääosin oikeusdogmaattisen metodin avulla selvittämään, voidaanko velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltijan asema samastaa osakkeenomistajan asemaan vallankäytön ja vastuun osalta. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, voiko kyseeseen tulla ja millä perustein oikeuden rakenteellinen väärinkäyttö, mikäli velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltija käyttää tälle kuulumatonta valtaa yhtiössä. Koska aiheesta ei ole oikeuskäytäntöä tulkinta-apua on haettu oikeuskirjallisuudesta sekä osakkeenomistajan yhtiöön samastamista koskevasta oikeuskäytännöstä. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, olisiko yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä perusteltua tulevaisuudessa ottaa huomioon paremmin rahoittajan tosiasiallinen riskipositio yhtiössä ns. substance over form -ajattelutavan mukaisesti. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltijan todellinen riskipositio voi muistuttaa monin piirtein osakkeenomistajan riskipositiota. Velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltija voi myös saavuttaa merkittävää kontrollivaltaa yhtiössä. Oikeuskirjallisuudesta ja osakkeenomistajan yhtiöön samastamista koskevasta oikeuskäytännöstä johdettujen periaatteiden nojalla voidaan tehdä päätelmä, jonka mukaan velkapohjaisen välipääomainstrumentin haltija voitaisiin tapauskohtaisesti samastaa osakkeenomistajaan, mikäli tietyt edellytykset täyttyisivät. Näitä edellytyksiä olisivat ainakin tosiasiallinen määräysvalta yhtiössä ja määräysvallan moitittava, epälojaali tai muu sopimaton käyttäminen. Koska aiheesta ei toistaiseksi ole oikeuskäytäntöä, joudutaan kuitenkin tyytymään tietynlaiseen epävarmuuteen oikeustilan suhteen. Erilaiset velkapohjaiset välipääomainstrumentit saattavat kuitenkin muokata perinteistä riskin ja kontrollin allokaatiota yhtiössä. Tämän johdosta etenkin ennakoitavuus- sekä oikeusvarmuusargumenttien nojalla voisi olla perusteltua yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon rahoittajan tosiasiallinen asema yhtiössä.