Browsing by Author "Rinta-aho, Juha"

Selonottovelvollisuudella tarkoitetaan rikosoikeudessa henkilöille asetettua velvollisuutta varmistua tiettyjen rikostunnusmerkistölle merkityksellisten seikkojen oikeellisuudesta ja niiden paikkansapitävyydestä. Sen katsotaan sisältyvään liiketoiminnassa henkilön vastuuasemaan. Sen merkitys on suuri etenkin talousrikoksissa. Niissä tahallisuusarviointi koskee usein olosuhdetahallisuutta, jonka kannalta ratkaisevaa on tekijän tietoisuus olosuhdetunnusmerkeistä. Henkilö, joka ei ota selkoa niihin liittyvistä asioista tai arvioi niiden merkitystä, laiminlyö selonottovelvollisuuttaan. Tällaisessa tilanteessa voitaisiin ajatella, että tekijältä voisi puuttua myös tahallisuudelta edellytettävä tietoisuus rikostunnusmerkeistä, jolloin kyse olisi tahallisuuden poistavasta erehdyksestä. Tällainen tarkoituksellinen tietämättömyys ei kuitenkaan voi oikeuskäytännön perusteella poistaa tahallisuutta. Tutkimusongelma on se, miten tahallisuus voisi perustua selonottovelvollisuuden laiminlyöntiin. Sille ei nimittäin ole nimenomaista prejudikaattitukea KKO:n oikeuskäytännössä. Tämän ratkaisemiseksi on kysyttävä, miten tahallisuudelle relevantti selonottotarve syntyy, miten tahallisuusrelevanttia selonottovelvollisuutta tulisi systematisoida ja miten tällaista selonottovelvollisuutta tulisi tarkastella käytännössä. Tutkimusongelmaa tarkastellaan nykyisen oikeustilan valossa. Tutkimusmenetelmänä käytetään siksi lainoppia, jonka avulla tutkimusongelmaan pyritään löytämään nykyiseen oikeustilaan soveltuva ratkaisu. Lakia tarkastellaan näin ollen varsin ratkaisukeskeisesti. Kirjoittaja esittää tutkielmassa selonottovelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan tahallisuuden tulkintatavaksi niin sanottua tosiseikkamallia, joka tarkastelee tekijän tietoisuutta ja käsitystä olosuhteelle merkityksellisistä tosiseikoista. KKO ei ole vielä ottanut kirjoittajan mielestä nimenomaisesti kantaa siihen, mikä selonottovelvollisuuden tarkempi merkitys olosuhdetahallisuudelle tulisi olla. Rikoslain yleisten oppien kokonaisuudistuksessa juuri talousrikosten vuoksi olosuhdetahallisuus jätettiin määräytyväksi oikeuskäytännön perusteella. KKO:n ennakkoratkaisut ovatkin tutkielmassa keskeinen oikeuslähde. Koska varsinaista prejudikaattitukea ei ole, tutkielmassa esitetty tosiseikkamalli pohjautuu pitkälti kirjoittajan omiin tulkintoihin oikeuskirjallisuudessa esitetyistä tulkintatavoista. Tutkimusongelmien jäsentämiseksi tutkielmassa käytetään esimerkkeinä veropetoksia (RL 29:1–3), joiden tahallisuusongelmat liittyvät pääasiassa juuri olosuhdetahallisuuteen. Siksi veropetokset tarjoavat otollisen näkökulman tutkimusongelmaan. Tutkielmassa tulkintatavaksi esitettävä tosiseikkamalli voisi vastata hyvin ainakin veropetosten tahallisuusongelmiin. Verotuksessa tahallisuudelle relevantti selonottotarve voi syntyä erilaisten liiketaloudellisten ja verotuksellisten tosiseikkojen havaitsemisen tai tosiseikkojen merkityksen epäselvyyden johdosta. Tällaisissa tilanteissa voi esiintyä tulkintaongelmia olosuhdetunnusmerkkien normatiivisuuden vuoksi. Se voi vaikeuttaa liiketaloudellisten tosiseikkojen rikosoikeudellisen merkityksen arviointia. Lisäksi tekijän subjektiivinen käsitys tosiseikoista on voitava huomioida, jotta pysyisimme rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisällä. Tutkielmassa todetaan myös, että tahallisuus- ja erehdyskysymykset ovat selonottovelvollisuuden näkökulmasta erotettavissa toisistaan. Selonottovelvollisuuden laiminlyöntiin vetoaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun, jos asiaa koskevat vero-oikeudelliset normit ovat tulkinnanvaraisia tai jos niiden soveltamista on vaikea ennakoida. Myös itse tosiseikat saattavat olla tulkinnanvaraisia. Rikosoikeudellisesti relevantti selonottovelvollisuus ei saisi siksi kirjoittajan tulkinnan mukaan poiketa liiketoiminnassa normaalisti suoritettavista tarkistus- ja varmistustoimenpiteistä. Tahallisuudelle relevantin selonottovelvollisuuden pohja on näin ollen ensisijaisesti vero-oikeudellisissa ja liiketaloudellisissa syissä, joten sen täyttämistä ei tulisi vaatia henkilöiltä ainoastaan rikosvastuun välttämisen mielessä.