Browsing by Author "Rintamaa, Krista"

Järjestäytynyt rikollisuus on alati kehittyvä ja muuttuva globaali turvallisuusuhka, jonka on katsottu edellyttävän vastatoimia sekä kansainvälisellä että kotimaisella tasolla. Tässä tutkielmassa tutkitaan järjestäytynyttä rikollisuutta liigaperusteen näkökulmasta tarkastelemalla sitä, millä edellytyksin tuomittavaa rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Tarkoituksena on erityisesti tutkia sitä, toteuttaako liigaperuste lainsäätäjän tarkoituksen torjua ja ennalta ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa kansallista lainsäädäntöä muutettiin vuoden 2015 lakimuutoksella, jolla tehtiin myös joitakin muutoksia liigaperustetta koskevaan säännökseen. Tällä lakimuutoksella pyrittiin ensisijaisesti yhtenäistämään järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia säännöksiä, mutta osaltaan myös laajentamaan nimenomaisesti liigaperusteen soveltamisalaa. Liigaperusteen soveltamista tarkasteltaessa keskitytään järjestäytynyttä rikollisryhmää koskevien neljän kriteerin - ryhmän koko, ryhmän ajallinen kesto, ryhmän rakenne, ryhmän toiminta ja tarkoitus - analysointiin myös oikeuskäytäntö huomioiden. Toisekseen analysoidaan ns. relevanssikriteerin täyttymistä, minkä mukaan rikos on tullut katsoa järjestäytyneen rikollisryhmän hyväksymäksi. Sekä järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän että relevanssikriteerin analysointi edellyttää ymmärrystä järjestäytyneestä rikollisuudesta ilmiönä ja sen luomista yhteiskunnallisista uhkista. Olennaista onkin selvittää mitä järjestäytyneellä rikollisuudella pääsääntöisesti tarkoitetaan ja millainen ryhmä voidaan katsoa liigaperusteen edellyttämäksi järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi. Lakimuutoksesta huolimatta liigaperusteen soveltamiseen liittyy edelleen sekä tulkintaongelmia että käytännön ongelmia. Oikeustapausaineiston perusteella on havaittavissa ennen kaikkea se, ettei oikeustila kaikkien eri liigaperusteen soveltamisedellytysten osalta ole kovin vakiintunutta vaan tulkintaeroja on todettavissa eri kriteerien kohdalla. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty monesti myös huoli siitä, että liigaperustetta koskevien kriteerien täyttymiselle on asetettu oikeuskäytännössä liian korkeat vaatimukset, kun otetaan huomioon haasteet saada näyttöä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä tapauksissa. Liigaperusteen soveltamisedellytysten ja näiden edellytysten tosiasiallisen tulkitsemisen lisäksi tutkielmassa nostetaan esiin liigaperusteen soveltamisen haasteita.