Browsing by Author "Roine, Johanna"

Ongelmaksi ympäristörikosten tapahduttua aiheutuu usein vastuun kohdentumista koskevat kysymykset. Kuka tai ketkä vastaavat, kun teollisuuslaitos pilaa läheisen vesistön? Millaisia toimintavelvoitteita vastuuasemassa olevilla tahoilla on? Kuka on tehnyt rikoksen ja kenelle rikosoikeudellinen vastuu tapahtuneesta kuuluu? Vastuun kohdentumisesta yhteisön toiminnassa on kyse sellaisesta tilanteesta, jossa rikoksen tunnusmerkistön toteutumiseen on mitä todennäköisimmin ollut osallisena useampia eri henkilöitä. Tässä tutkielmassa selvitetään rikosvastuun kohdentumista osakeyhtiössä. Tutkimuksen keskeinen kohde on tarkastella tarkemmin sitä 1) miten rikosoikeudellinen vastuu ympäristörikoksista syntyy ja kohdentuu sekä 2) kenellä on rikosoikeudellinen vastuu yrityksen toiminnassa tapahtuneesta ympäristörikoksesta. Näin tutkimukseni tematiikka liittyy ympäristövastuuseen, ja sen yhteen ilmenemismuotoon, rikosvastuuseen, joka perustuu Suomessa pitkälti rikoslain (RL, 39/1889) 48 luvun säännöksiin. Tutkielmassa ympäristörikoskäsitettä on rajattu niin, että sillä tarkoitetaan RL 48 luvussa kriminalisoituja tekoja. Kuitenkin erityisen keskeiseksi tämän tutkimuksen näkökulmasta nousee RL 48:7, jossa nimenomaisesti säädetään tästä ympäristörikoksia koskevasta vastuun kohden-tumisesta. Ottaen huomioon rikosvastuun kohdentamisen merkityksen rikosoikeudessa perinteisesti tärkeinä pidettyihin pyrkimyksiin ennustettavuudesta ja oikeusvarmuudesta, on aihetta tutkittu vähän. Tutkielman alussa selvitetään mitä tarkoitetaan ympäristörikosoikeudella, ja sijoitetaan rikosoikeuden asema ympäristönsuojelussa omaan paikkaansa. Ympäristörikosvastuun edellytyksiä käsiteltäessä esitetään RL 3 luvun yleisiin oppeihin kuuluvia tekijöitä, jotka perustavat rikosvastuun käsillä olon. Rikosoikeudellisen vastuun kohdentumisessa käydään läpi RL 48:7:n eri kohdentamiskriteerejä niin oikeuskirjallisuuden kuin oikeuskäytännön valossa. Erityisesti henkilön asema on noussut tuomioiden perusteluissa kaikista merkittävämmiksi tekijäksi vastuuta kohdennettaessa. Tutkielman viimeisessä pääjaksossa käsitellään ympäristörikollisuutta tilastollisin menetelmin, ja tarkastellaan sitä, miten ympäristörikosvastuu osakeyhtiössä on toteutunut. Tutkimustulosten valossa tyypillisin ympäristörikoksesta syytetty ja tuomittu kuuluu yhtiön ylimpään johtoon. Tutkielman lähdemateriaalina on hyödynnetty oikeuskirjallisuutta, viranomaisaineistoa ja oikeuskäytäntöä. Oikeuskäytännön osalta tutkimusaineistonani on ollut käytössä kaikki Suomen rikoslain 48 luvun ympäristörikostuomiot vuosilta 2013-2017.