Browsing by Author "Rusila, Mari"

Työhönotto on käytännössä monella työpaikalla jatkuvasti käynnissä oleva prosessi, kun työntekijöiden vaihtuvuus on erilaisista syistä kasvanut. Työhönotossa työnantajalla voi olla vaatimuksia työnhakijan terveydentilan osalta. Henkilötietolaki (523/1999) ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) asettavat työnantajalle useita tietosuojavelvoitteita. Lisäksi yhdenvertaisuuslain (1325/2014) syrjintäkiellot vaikuttavat työnantajan toimintaan työhönottovaiheessa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää työnantajaa työhönottovaiheessa koskevan tietosuoja- ja syrjintälainsäädännön asettamien velvoitteiden suhdetta toisiinsa. Tutkielma tarkastelee työnantajan velvoitteita työnhakijan terveydentilatietojen osalta. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millä tavalla tietosuojavelvoitteet suhtautuvat syrjintää koskeviin säännöksiin työhönottovaiheessa. Tutkielma tarkastelee aihetta työnantajan näkökulmasta. Tutkielman metodi on lainopillinen. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, mitä velvoitteita lainsäädäntö asettaa työnantajalle sen käsitellessä työnhakijaa koskevia terveydentilatietoja. Velvoitteita tarkastellaan työhönoton eri vaiheissa. Toisena tutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat ne terveydentilaperusteista syrjintää koskevat normit, jotka velvoittavat työnantajaa työhönotossa, ja millä tavalla nämä syrjintäsäännökset työnantajan kannalta näyttäytyvät. Kolmantena tutkimuskysymyksenä on, voiko työnantajan työnhakijan terveydentilaa koskevien tietosuojavelvoitteiden rikkominen työhönotossa johtaa syrjintään. Tutkielmassa selvitetään myös tietosuoja- ja syrjintälainsäädännön asettamia seuraamuksia. Laissa asetetuilla sanktioilla voi olla pelotevaikutus, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä lain rikkomista. Neljäntenä tutkimuskysymyksenä on, voiko työnantajalle koitua seuraamuksia, jos se ei noudata tietosuoja- ja syrjintälainsäädäntöä työhönotossa, mitä nämä mahdolliset seuraamukset ovat ja miten tietosuoja- ja syrjintälainsäädännön seuraamukset suhtautuvat toisiinsa. Työhönottoa koskeva lainsäädäntö on hajanaista ja osin tulkinnanvaraista. Työhönottoon liittyvät tietosuojasäännökset ja syrjinnän kiellot suojaavat vahvasti työnhakijaa ja asettavat tässä tarkoituksessa työnantajalle laajalti velvoitteita. Käytännössä laki on sillä tavoin tiukka, että työnantajalla ei välttämättä ole työhaastattelunkaan jälkeen käsitystä työnhakijan terveydentilasta ja edellytyksistä tehdä työtehtävän edellyttämää työtä. Työnantajan on tarkoin huolehdittava siitä, että työhönottovaiheessa ei kerätä tarpeettomia tietoja työnhakijan terveydentilasta. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että työnhakijasta kerättävät terveydentilatiedot ovat välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta. Tarpeellisten terveydentilaa koskevien tietojenkin tulee olla yleisluonteisia, ei yksityiskohtaisia. Lisäksi työnantajan on huolehdittava siitä, että se pystyy tarvittaessa perustelemaan tietojen keräämisen tarpeen. Välittömästi tarpeellisten tietojen kerääminen ei nimittäin voi olla syrjintää.