Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ruutu, Karol"

Sort by: Order: Results:

  • Ruutu, Karol (2020)
    Euroopan unionin (EU) identiteetin katsotaan nojaavaan arvomaailmaan, jonka yhteisön jäsenet oletetusti jakavat. Yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sitoutuminen on niin ikään välttämätöntä, jotta voidaan ylipäätänsä aloittaa neuvottelut unionin jäseneksi mielivän valtion kanssa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan kirjatuista EU:n yhteisistä arvoista ja periaatteista on viime aikoina korostuneen merkityksen saanut oikeusvaltioperiaate. Toisaalta unionin tasolta tapahtuvan oikeusvaltiollisuuden toteutumiseen puuttuminen on useiden jäsenvaltioiden näkökulmasta hyvin sensitiivinen asia, koska sen katsotaan tulevan lähelle kansallisen suvereniteetin ydintä. Lisäksi kritiikkiä on esitetty sen perusteella, ettei oikeusvaltioperiaate ole saanut sisällöltään tarkkaa määritelmää ja täten jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin ei tulisi puuttua epämääräisten poliittisten julistusten vuoksi oikeusvaltioperiaatteeseen vedoten. Tutkielmassa pyritään arvioimaan arvioimaan ensinnäkin, onko Euroopan unionin oikeudessa oikeusvaltioperiaatteelle löydettävissä täsmällistä sisältöä ja jos on, mitkä ovat oikeusvaltiollisuuden EU-oikeudelliset edellytykset. Toiseksi työssä tarkastellaan oikeusvaltioperiaatteen yleistä merkitystä unionioikeudessa. Tutkielmassa teoreettisena konstruktiona ja laajempana viitekehyksenä käytetään konstitutionaalista pluralismia. Pro gradu -tutkielmassa pyritään arvioimaan mistä konstitutionaalisessa pluralismissa on teoriana kyse sekä selvittämään konstitutionaalisen pluralismin potentiaalisuutta unionioikeudessa ennen kaikkea oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Jotta näihin kysymyksiin on mahdollista vastata, havainnollistavana esimerkkinä käytetään Puolan oikeuslaitokseen liittyviä uudistuksia, jotka ovat olleet viimeaikaisen oikeusvaltio-keskustelun kohteena unionin tasolla. Konstitutionaalisen pluralismin osavaatimuksena on ymmärretty kansallisen (valtiosääntö)identiteetin kunnioittaminen, johon Puolan hallitus on vedonnut perustellessaan kattavan oikeusreformin tarpeellisuutta. Täten työssä pyritään myös selvittämään mikä on SEU 4(2) artiklaan kirjatun kansallisen identiteetin kunnioittamisvaatimuksen ja SEU 2 artiklan mukaisen oikeusvaltioperiaatteen välinen suhde. Tutkielman johtopäätöksenä on, että ennen 2010-lukua EU-oikeusvaltioperiaate on ymmärretty hyvin minimalistisesti. 2010-luvulla tilanne on kuitenkin muuttunut, ennen kaikkea komission oikeusvaltioperiaate-määritelmän sekä aiemmin oikeusvaltio-keskustelussa unionin tasolla marginaaliseen asemaan jääneen unionin tuomioistuimen tulkintakäytännön ansiosta. Lisäksi Puolan hallituksen argumentoinnin ja retoriikan valossa konstitutionaalisena pluralismina tunnettu teoria ei näyttäydy normatiivisesti vetovoimaiselta tämänhetkisessä Euroopan unionin integraation kehitysvaiheessa. Arvioitaessa SEU 4(2) artiklan kansallisen identiteetin kunnioittamisklausuulia SEU 2 artiklassa ilmaistua oikeusvaltioperiaatetta vasten kansalliseen identiteettiin epäilemättä kuuluva oikeuslaitoksen järjestäminen ei merkitse kansallisen lainsäätäjän vapaata harkintaa, vaan tuomioistuinlaitoksen organisoiminen arvioidaan eurooppaoikeuden asettamien vaatimusten valossa. Puolan oikeuslaitoksen uudistusten kohdalla keskeiseksi vaatimukseksi ja pidäkkeeksi on muodostunut oikeusvaltioperiaatteen osatekijäksi mielletty tuomareiden erottamattomuus ja tuomioistuinten riippumattomuus.