Browsing by Author "Sahlman, Kia"

Erilaisten verkkoalustojen ja sosiaalisen median yleistymisen myötä myös poliittinen mainonta on ajan saatossa siirtynyt verkkoon. Nykypäivänä mainonnassa käytettävä profilointi ja muu mikrokohdentaminen ovat lisänneet verkossa levitettävän disinformaation ja manipulaation määrää. Monet sosiaalisen median palvelut tarjoavat erilaisia kohdentamispalveluita, joilla esimerkiksi poliittiset toimijat voivat kohdentaa viestintää sosiaalisen median käyttäjille heidän poliittisten tai muiden kiinnostuksen kohteidensa perusteella. Yksityisyyteen puuttuva kohdennettu poliittinen mainonta luo riskejä niin yksilöille kuin myös yhteiskunnallisella tasolla koko demokraattisen järjestelmän toimivuudelle. Tutkielmassa tarkastellaan poliittista mainontaa kohdennettaessa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä Euroopan unionin (EU) yleisen tietosuoja-asetuksen lainmukaisuuden periaatteeseen sisältyvän oikeusperusteen valinnan kautta. Tutkielmassa systematisoidaan ja analysoidaan eri käsittelyperusteita sekä niiden soveltuvuutta vaalimainonnan kohdentamiseen. Rekisterinpitäjän on käsitellessään henkilötietoja mainonnan kohdentamiseen otettava huomioon tietosuoja-asetuksen 6, 9 ja 22 artiklan säännökset. Tietojen käsittelylle tulee löytyä lainmukainen peruste 6 artiklasta, ja käsitellessä erityisiä henkilötietoryhmiä 9 artiklan poikkeusperusteista jonkun tulee soveltua. Poliittista mainontaa kohdennettaessa käsitellään nimittäin usein tietoa rekisteröidyn poliittisesta mielipiteestä. Rekisterinpitäjän on lisäksi huomioitava 22 artiklan vaatimukset automaattisesta päätöksenteosta. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan komissio on antanut vuonna 2021 asetusehdotuksen poliittisen mainonnan läpinäkyvyydestä ja kohdentamisesta. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi tätä uutta asetusehdotusta ja sen mahdollisesti tuomia muutoksia poliittista mainontaa kohdennettaessa käytettävän oikeusperusteen valintaan. Asetusehdotuksen tarkastelussa keskitytään siihen sisältyvän erityisten henkilötietoryhmien käsittelyn kieltoon käytettäessä kohdentamis- ja voimistamistekniikoita poliittisessa mainonnassa. Myös digipalvelusäädöksen vaikutuksia tutkielman aiheeseen sivutaan lyhyesti. Tutkielmassa esitetyin perustein vaalimainonnan kohdentaminen perustuu tietosuoja-asetuksen nojalla suurimmassa osassa tapauksia rekisteröidyn suostumukseen tai nimenomaiseen sellaiseen, eikä komission asetusehdotus ehdotetussa muodossaan toisi tähän suuria muutoksia. Vaikka ehdotuksessa kielletään arkaluonteisten tietojen käsittely kohdentamis- ja voimistamistekniikoiden yhteydessä, kieltoon ehdotetut poikkeukset tekisivät sen pitkälti tehottomaksi eikä ehdotus sellaisenaan palvelisi tarpeeksi tehokkaasti sääntelyn tarkoitusta ehkäistä kohdennetun poliittisen mainonnan aiheuttamia negatiivisia seurauksia. Asetusehdotuksen käsittely on kuitenkin tutkielman kirjoittamisen hetkellä kesken EU:ssa ja ehdotukseen on esitetty muutoksia, jotka pääosin tiukentaisivat kohdentamis- ja voimistamistekniikoiden käytölle esitettyjä rajoituksia poliittisessa mainonnassa.