Browsing by Author "Sahrakorpi, Anna"

Sisäpiiritiedon väärinkäyttösääntelyn tavoitteena on estää sisäpiiritiedon tuottaman perusteettoman tiedollisen etumatkan käyttäminen muiden sijoittajien vahingoksi ja turvata sijoittajien yhdenvertainen kohtelu arvopaperimarkkinoilla. Sääntelyn keskeisenä tavoitteena on lujittaa sijoittajien markkinoita kohtaan tuntemaa luottamusta. Markkinoiden väärinkäyttösääntely on ollut uudistuksen kohteena, kun suoraan sovellettava markkinoiden väärinkäyttöasetus (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja kansalliseen lainsäädäntöön implementoitu markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista annettu direktiivi 2014/57/EU (CSMAD) ovat tulleet sovellettaviksi 3.7.2016 alkaen. Asetuksella pyritään vahvistamaan rahoitusmarkkinoiden luotettavuus ja häiriötön toiminta sekä varmistamaan markkinoiden väärinkäyttösääntelyn yhdenmukaiset edellytykset EU:n jäsenvaltioissa. MAR-asetuksessa säädetään sisäpiirikauppojen kiellosta sekä muista sisäpiiritietoon kohdistuvista toimintakielloista ja -velvoitteista. Sisäpiiritiedon käyttökiellon mukaan sisäpiiritiedon käyttäminen muun muassa hankkimalla tai luovuttamalla rahoitusvälineitä, joihin sisäpiiritieto liittyy, on kiellettyä. Niin sanotun käyttöolettaman mukaan sisäpiiritiedon käyttöä koskevan edellytyksen oletetaan täyttyvän esimerkiksi silloin, kun sisäpiiritietoa hallussaan pitävä toimija on tehnyt kaupan kyseiseen tietoon liittyvillä rahoitusvälineillä. Markkinoiden toimivuus edellyttää kuitenkin, että sisäpiiritiedon käyttökielto ei ole liian laaja. MAR-asetuksessa tunnistetaankin sisäpiiritiedon käyttökiellon poikkeukset, jotta sisäpiirikauppojen kielto ei kattaisi myös sellaisia toimintatapoja, joissa ei ole kyse sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Asetuksen 9 artiklassa säädetään nimenomaisista laillisista toimintatavoista, joiden mukaisesti toimimalla markkinatoimija voi lähtökohtaisesti pyrkiä varmistumaan siitä, ettei transaktiota katsottaisi kielletyksi sisäpiirikaupaksi. Tämän lisäksi asetuksen johdanto-osan perustelukappaleet tarjoavat lisäarviointiperusteen sisäpiiritiedon käyttökiellon poikkeusten tulkinnalle. Tutkimuksen aiheena on sisäpiiritiedon käytön tulkinta uudistuneen markkinoiden väärinkäyttösääntelyn mukaan. Tutkimuksessa pyritään selventämään MAR:n johdantokappaleiden nojalla tarkasteltavia käyttökiellon poikkeuksia. Tavoitteena on näin ollen selvittää, miten sisäpiiritiedon käyttöä ja käyttökiellon poikkeuksia tulisi tulkita erityisesti MAR:n perustelukappaleiden valossa. Tutkimuksen alussa luodaan teoreettinen viitekehys, jota hyödynnetään tutkimuksen konkreettisessa osassa. Tutkimuksessa pyritään löytämään tulkintaratkaisu, joka kaikista parhaiten toteuttaisi MAR-sääntelyn tavoitteet. Koska sisäpiiritiedon määritelmä vaikuttaa sisäpiiritiedon käyttökiellon laajuuteen, tutkimuksessa systematisoidaan sisäpiiritiedon täsmällisyys- ja olennaisuuskriteeri sekä esitetään tulkintakannanottoja niiden täyttymisestä sääntelyn tulkintakontekstissa. Ennen sisäpiiritiedon käyttöä koskevan tulkintasuosituksen muodostamista tutkimuksessa systematisoidaan sisäpiiritiedon käyttökiellon sisältämä edellytys sisäpiiritiedon käytöstä. Sisäpiiritiedon käyttö jäsennetään sisäpiiritiedon hallussapidon ja liiketoimen tekemisen välisen syy-yhteyden avulla. Tutkimuksessa selvitetään näin ollen, minkälaisen syy-yhteyden sisäpiiritiedon käyttöolettaman sisältämä sisäpiiritiedon presumoitu käyttö sisältää. Tutkimuksessa luodaan tulkintasuositus sisäpiiritiedon käytölle erityisesti MAR:n perustelukappaleiden valossa. Tutkimuksessa selvitetään, miten sisäpiiritiedon käyttöä tulkitaan käyttökiellon negatiivisessa ulottuvuudessa. Sisäpiiritiedon käytön tarkastelu suhteutetaan käyttöolettaman sisältämään presumoituun syy-yhteysedellytykseen sekä MAR-asetuksen tarkoitukseen. Sisäpiiritiedon käytön tulkinta konkretisoidaan MAR:n perustelukappaleiden nojalla tarkasteltavissa kolmessa tyyppitapauksessa, joiden osalta arvioidaan käyttökiellon poikkeusten soveltuvuutta. Tarkastelun kohteena on sisäpiiritiedon sallitun käytön arviointi hintavaikutuksen suunnan kanssa vastakkaisissa liiketoimissa, saman sisäpiiritiedon nojalla suoritettavissa liiketoimissa sekä liiketoimissa, joissa kaupan osapuoli antaa suostumuksen siihen, että kaupan toisella osapuolella voi olla hallussaan sisäpiiritietoa. Tutkimuksessa esitetyn sisäpiiritiedon käyttöä koskevan tulkintasuosituksen tavoitteena on selventää MAR:n perustelukappaleiden nojalla tarkasteltavia sisäpiiritiedon käyttökiellon poikkeuksia ja tasapainottaa sisäpiiritiedon käyttökiellon laajuutta niin, että MAR-asetuksen tavoitteet toteutuvat.