Browsing by Author "Saja, Christian"

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa Suomessa käytössä olevia kollektiivisen turvallisuuden oikeudellisia käsitteitä, niiden määritelmiä ja käyttöyhteyksiä. Tutkielma tarkastelee myös, miten kollektiivisen turvallisuuden käsitteitä on lähestytty korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä 2000-luvulla. Tutkielman johdantoluvussa turvallisuutta ja sen määritelmää käsitellään yhteiskunnallisessa kontekstissa ja tarkastellaan lyhyesti, miten turvallisuutta on määritelty yhteiskuntatieteiden näkökulmasta eri turvallisuuskäsityksinä. Keskeisin havainto on, että turvallisuudesta voidaan puhua hyvin monessa eri mielessä ja sen määrittely on haasteellista. Toisessa luvussa siirrytään yhteiskuntatieteiden pohjalta tarkastelemaan, mitä kollektiivisen turvallisuuden käsitteitä käytetään oikeustieteellisessä keskustelussa. Käsittely aloitetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Euroopan unionin oikeudesta. Tämän jälkeen tutkielma esittelee seuraavat Suomen kansallisessa oikeudessa käytettävät kollektiivisen turvallisuuden käsitteet: yleinen järjestys ja turvallisuus, valtion turvallisuus sekä kansallinen turvallisuus. Kolmannessa luvussa vuorossa on pohdinta kollektiivisten turvallisuuskäsitteiden valtiosääntöoikeudellisesta luonteesta. Luvussa nähdään, miten kollektiivisen turvallisuuden käsitteiden kirjo näkyy myös niiden eri valtiosääntöoikeudellisina luonnehdintoina. Lopputuloksena on havainto siitä, että kollektiivinen turvallisuus voi toimia perus- ja ihmisoikeuksien rajoitusedellytyksenä tai yleisenä intressinä, jota voidaan punnita muita intressejä vastaan. Lisäksi kollektiivinen turvallisuus voidaan nähdä myös yksilön oikeutena. Neljännessä luvussa tarkastelun kohteena on korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö ja sen julkaistuissa ratkaisuissa esiintyvät viittaukset kollektiiviseen turvallisuuteen. Oikeuskäytäntö on jakautunut kahteen asiaryhmään: asiakirjajulkisuuteen ja ulkomaalaisasioihin. Asiakirjajulkisuuden ryhmässä tarkastellaan julkisuusperiaatteen ja valtion turvallisuuden yhteensovittamista suojelupoliisin asiakirjojen julkisuutta koskevissa tapauksissa. Ulkomaalaisasioiden ryhmässä tarkastellaan niitä tapauksia, joissa suojelupoliisin lausunnon perusteella oli todettu ulkomaalaisen muodostavan turvallisuusuhan. Päätösluvussa tutkielmassa käyty keskustelu tuodaan yhteen. Voidaan todeta, että kollektiivista turvallisuutta kuvaavat käsitteet ovat häilyviä ja ajassa muuttuvia. Oikeuskäytännössä näiden käsitteiden sisällöstä ei ole käyty keskustelua ja kollektiivinen turvallisuus on toiminut perusoikeuksien rajoitusedellytyksenä.