Browsing by Author "Sallinen, Paula"

Sexsomnialla viitataan harvinaiseen NREM-parasomnian eli unihäiriön muotoon, jolle on tunnusomaista seksuaalisten tekojen tekeminen unen aikana. Seksuaaliset teot voivat vaihdella seksuaalisestä ääntelystä, masturbointiin, yhdyntään tai sen yrittämiseen, jopa ”tuhmien puhumiseen”. Sexsomnia rikosoikeudellisena ilmiönä ajankohtaistui Suomessa kesällä 2019, kun korkein oikeus vapautti vastaajan raiskaussyytteestä, koska asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, että vastaaja oli tekohetkellä unitilassa. Suomalaiset tuomioistuimet ovat antaneet ainakin kolme muuta tuomiota tapauksissa, joissa vastaaja on viitannut joko nimenomaisesti sexsomniaan tai epäsuoremmin sen diagnostisiin kriteereihin. Ulkomailla sexsomniatuomioita on annettu jo kymmeniä. Sexsomnia on kiinnostava rikosoikeudellisen vastuun yleisten edellytysten näkökulmasta. On selvää, että jos tekijä toimii teon tehdessään unitilassa, hän ei voi olla teosta rikosoikeudellisessa vastuussa. Sen sijaan ei ole niin helppo sanoa, mikä rikosvastuun edellytys jää tällöin puuttumaan. Tässä työssä sexsomniaa tarkastellaan rikosvastuun yleisten edellytysten kannalta. Ensiksi kysytään, onko unitilassa tehty teko rikosoikeudellisesti relevantti, toisin sanoen, täyttääkö se rangaistavalle teolle asetetut kriteerit. Toinen kysymys on, puuttuuko tekijältä tahallisuus. Kolmas kysymys kuuluu, onko tekijä ollut teon tehdessään syyntakeeton. Tarkastelu noudattelee rikoksen kolmiportaista rakennetta. On hyviä perusteita väittää, että unitilassa tehdyt teot eivät ole siinä mielessä kontrolloituja tai vapaaehtoisia, että niitä voisi pitää rikosoikeudellisesti merkityksellisinä tekoina. Siitä huolimatta korkein oikeus oli päätynyt tarkastelemaan sexsomniaa olosuhdetahallisuuden kautta. Tutkielmassa tuodaan esiin, mitä ongelmia tähän ratkaisuun liittyy. Vaihtoehdoksi tarjotaan nimenomaan sexsomnian arviointia rikosoikeudellisesti relevantin teon kriteerein. Syyntakeettomuussäännökseen kirjattu vakava tajunnan häiriö mahdollistaisi sexsomnian tarkastelun myös syyntakeisuuskysymyksenä.