Browsing by Author "Salmela, Heini"

Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan järjestelyä, jossa sijaissynnyttäjä synnyttää lapsen, joka luovutetaan toiselle henkilölle tai pariskunnalle eli aiotuille vanhemmille kasvatettavaksi. Tällöin esimerkiksi hedelmöityshoitojen avulla luodaan alkio, joka siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun. Järjestelyssä voidaan käyttää sijaissynnyttäjän omia munasoluja (perinteinen sijaissynnytys) tai vaihtoehtoisesti aiotun äidin tai ulkopuolisen luovuttajan munasoluja (koeputkihedelmöitykseen perustuva sijaissynnytys). Sijaissynnytysjärjestelyt voivat olla kaupallisia, jolloin sijaissynnyttäjälle maksetaan raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuvia kuluja suurempi korvaus. Valtiot suhtautuvat sijaissynnytysjärjestelyihin hyvin eri tavoin, ja suhtautumistavat vaihtelevatkin täyskiellosta rajoitettuun sallivuuteen tai sääntelemättömään tilaan. Sijaissynnytysjärjestelyt ovat nousseet viime vuosina kansainväliseksi bisnekseksi. Globalisaatio on lisännyt lapsettomuudesta kärsivien parien hakeutumista hoitoihin sijaissynnytysjärjestelyt salliviin maihin voidakseen saada kotimaassaan lailla kielletyn hoidon. Sijaissynnytysjärjestelyillä on monia eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Tämän tutki-muksen keskeisenä tavoitteena on esittää ja analysoida nimenomaan kaupalliseen rajat ylittäviin sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä ongelmakohtia erityisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Vaikka sijaissynnytysjärjestelyä on etukäteen valmisteltu pitkään ja huolella, voi tulla tilanteita, joissa kaikkien osapuolien etu ei toteudu riippumatta siitä, onko sijaissynnytysjärjestelyistä säädetty lailla vai ei. Erityisesti heikommassa asemassa ovat sijaissynnyttäjä ja lapsi. Sijaissynnyttäjän osalta tulee tarkastella, miten hänen itsemääräämisoikeus ja ihmisarvo toteutuvat järjestelyn aikana. Sijaissynnytysjärjestelyt kyseenalaistavat ihmisarvon merkityksen. Tällöin voidaan pohtia esi-merkiksi kysymystä siitä, mihin tarkoituksiin ja millä edellytyksillä ihmiskehoa voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi ilman että ihmisarvon loukkaamattomuus vaarantuu. Toisesta näkökulmasta katsottuna voidaan kysyä, saako nainen vapaasti päättää oman kehonsa käytöstä itsemääräämisoikeuteen vedoten. Etenkin kaupallisten sijaissynnytysjärjestelyjen yhteydessä, kun järjestelyt suuntautuvat kehittyviin maihin, riski sijaissynnyttäjän hyväksikäytöstä on suuri. Syntyvän lapsen osalta on tärkeää huomioida lapsen edun toteu-tuminen järjestelyissä. Lapsen etu saattaa vaarantua esimerkiksi kansainvälisissä tilanteissa, joissa aiottujen vanhempien kotimaan viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä lapselle kansalaisuutta tai tarvittavia matkustusasiakirjoja. Lisäksi järjestelyn kaupallisuus on nostanut esille argumentteja siitä, että lapsi olisi kauppatavara, mikä lisää riskiä myös lapsen hyväksikäytöstä ja vaarantaa hänen ihmisarvonsa. Kansainvälisten sijaissynnytysjärjestelyjen sääntelemättömyys on laajasti tunnustettu ongelma. Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan yritys kieltää kansainväliset sijaissynnytysjärjestelyt on globaalissa maailmassa tuomittu epäonnistumaan, koska sijaissynnytyksille on jo muodostunut kansainväliset markkinat. Täyskiellon katsotaan johtavan pimeisiin markkinoihin, jolloin riski toisen hyväksikäytöstä on suurempi kuin jos ilmiön olemassaoloon mukaudutaan ja pyritään sääntelemään sitä.