Browsing by Author "Salmelainen, Viivi"

Euroopan unionin jäsenmaissa käytössä oleva arvonlisäverojärjestelmä on pitkälti harmonisoitu, kun taas rikosoikeus on perinteisesti ollut hyvin sidottu kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat vuosia kamppailleet arvonlisäveropetosten ja niiden seurauksena aiheutuvan verovajeen kanssa, ja yhteistyö tältä osin jatkuu edelleen. Karusellipetokset ovat merkittävä esimerkki arvonlisäveropetoksesta, jolla käytetään hyväksi verotusjärjestelmän monimutkaisuutta ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen verotusyhteistyön puutteita. Tutkielmassa havainnollistetaan, miten rikosoikeudellinen vastuu toteutuu suhteessa verokarusellien eri osapuoliin, kuten itse huijariyrityksiin, välikäsiin sekä mahdollisiin avustajiin mukaan lukien tiedostamattaan osana karusellia olevat toimijat. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, miten verokarusellitapauksissa sanktiojärjestelmään liittyvät oikeusvarmuuskysymykset on huomioitu. Tutkielman pääpaino on Suomen lainsäädännön analysoimisella, mutta petostyypin kansainvälisen luonteen vuoksi myös Euroopan unionin oikeus ja erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö on huomioitu. Suomessa rikosvastuu perustuu erillisvastuun periaatteelle, ja osallisuusopin perusajatuksena on kaikkien rikokseen myötävaikuttaneiden rankaiseminen. Karusellipetoksissa rikosvastuun toteuttamiselle haasteita aiheuttaa juuri tekijäkysymykset ja tahallisuuden arviointi. Johtopäätösten perusteella arvonlisäverodirektiivin perusteella muodostuva osallisuus kriminalisoituun arvonlisäveropetokseen ei suoraan voi tarkoittaa syyllistymistä RL 29:1:n mukaiseen veropetokseen. Arvonlisäveron vähennysoikeuden epäämisen ei rikosvastuun muodostumisen tavoin voida katsoa edellytän tahallisuutta, vaan kyseessä on pikemminkin tuottamuksellinen toiminta, jossa verovelvollinen korkeintaan rikkoo huolellisuusvelvoitettaan.