Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Salmi, Ville"

Sort by: Order: Results:

  • Salmi, Ville (2018)
    Kansainvälisten konsernien verotukseen liittyy useita haasteita, joista yhden keskeisen osa-alueen muodostavat markkinaehtoiseen siirtohinnoitteluun liittyvät kysymykset. Haasteellisuutta lisää se, että patentin kaltaisten aineettomien oikeuksien arvon määrittäminen on usein vaikeaa, sillä aineettomaan omaisuuteen on hankala konkretisoida taloudellista arvoa. Siirtohinnoittelun toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että tällaistenaineettomien oikeuksien arvo tunnistetaan ja hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarttua tähän ongelmakokonaisuuteen ja käsitellä konser-nin siirtohinnoittelun markkinaehtoisuutta erityisesti patenttien hyödyntämisen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään patenttien markkinaehtoiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten markkinaehtoperiaatteen sisältö määräytyy kansainvälisessä ja kansallisessa vero-oikeudessa. Tutkielman toisena päämääränä on selvittää se, millä tavoin patenttien erilaiset hyödyntämistavat ja luonne aineettomana oikeutena vaikuttavat näiden oikeuksien markkinaehtoisen hinnan määrittelyyn kansainvälisessä vero-oikeudessa. Varsinaisten tutkimuskysymysten rinnalla tutkielmassa käsitellään markkina-ehtoisen hinnoittelun rajoja sekä aineettomien omaisuuserien erityispiirteitä yleisemmällä tasolla. Tarkastelun pääpaino on kuitenkin tilanteissa, joissa siirtohinnoittelun kohteena on aineettomia oikeuksia, näihin liittyviä käyttöoikeuksia, tai kun sovelletaan siirtohinnoittelumenetelmiä, jotka soveltuvat myös patenttien markkinaehtoisen hinnan määrittämiseen. Tutkielman tutkimusmenetelmä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia sekä kansain-välisen vero-oikeuden että kansallisen vero-oikeuden sääntelyn kautta. Voimassa olevan oikeuden sisältöä selvitetään erityisesti verolakien, verosopimusten sekä EU-vero-oikeuden sääntelyä tutkimalla. Voimassa olevan oikeuden sisältöä määritetään myös tuomalla esiin kansallista tuomioistuinkäytäntöä. Tutkielma kuuluu aihepiiriltään kansainvälistä vero-oikeuden alaan. Konserniyritysten liiketoimien markkinaehtoisuuden määrittely tapahtuu Suomessa verotettavan tulon osalta VML 31 §:n sovelta-misen kautta, joka muodostaa rajat etuyhteysliiketoimien markkinaehtoiselle hinnoittelulle. Säännöksen tulkintaa ohjaa vahvasti OECD:n malliverosopimuksen 9 artikla sekä tähän liittyvät OECD:n siirtohinnoitteluohjeet. Siirtohinnoitteluoikaisua koskevan VML 31 §:n soveltamistilanteissa havaittiin tutkielmassa useita rajoituksia, joita asettavat paitsi oikeuslähdeoppi ja verosopimus-oikeudelliset periaatteet myös verotusta koskeva yleinen legaliteettiperiaate. Tässä tutkielmassa nämä rajoitukset tuotiin esiin erityisesti oikeustapausten kautta, jotka osoittivat liiketoimien markkinaehtoisuuden määrittelyssä ja VML 31 §:n soveltamis-käytännössä ilmenneitä ongelmia. Patenttien markkinaehtoisen hinnan määrittelyn havaittiin olevan monitahoinen ja laaja kokonaisuus, jossa merkityksellistä on ensinnäkin se, onko kyseessä patentin luovutus vai käyttöoikeuden lisensointi ja millä aikaperspektiivillä patentin tuottamaa taloudellista hyötyä tarkastellaan. Toiseksi patentin tai tähän liittyvän käyttöoikeuden arvostamiseen vaikuttavat myös useat muut seikat, joita voi olla vaikea määrittää etukäteen patentin markkinaehtoista hinnoittelua varten. Määrittelyn epävarmuuden myötä patentin mahdollista tulevaa voittopotentiaalia voi olla vaikea arvioida riittävällä tarkkuudella etukäteen. Tutkielmassa havaittiin, että siirtohinnoittelumenetelmän valinnassa voidaan soveltaa useita vaihtoehtoisia menetelmiä sen sijaan, että korostettaisiin tietyn menetelmän ylivertaisuutta tietynlaisia aineettomia oikeuksia sisältävän liiketoimen osalta. Markkinaehto-periaatteen mukaista ja vero-oikeudellisesti hyväksyttävää hinnoittelutasoa arvioitaessa tulee myös huomioida niin siirtohintojen taloudellista hyötyä koskevat arviointiperusteet kuin liiketoimeen liittyvän riskinjaonkin merkitys siten kuin ne huomioidaan vapaissa markkinaolosuhteissa riippumattomien osapuolten välillä.