Browsing by Author "Salminen, Joonas"

Tekoälyteknologian kehitys on kiihtynyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja teknologia on nyt tulossa pisteeseen, jossa lainsäädännön on reagoitava tekoälyn luomiin haasteisiin monella rintamalla. Immateriaalioikeudellisessa tarkastelussa tekoälyteknologia herättääkin kysymyksiä lähes jokaisen suojamuodon osalta. Tässä tutkielmassa käsitellään tekoälyn aiheuttamia haasteita tekijänoikeudellisesta näkökulmasta. Erityisesti tutkimuksen kohteena on tekoälyn luoman aineiston suojattavuus, suojan kohdentuminen sekä suojan perusteltavuus tekijänoikeudellisen suojan tarkoituksesta käsin tarkasteltuna. Tekoälyyn tekijänä liittyy tekijänoikeudellisesti mielenkiintoisia kysymyksiä. Ensinnäkin tekijänoikeuden syntymisen edellytyksenä on, että teoksen tekijä on luonnollinen henkilö. Tekoälyn luodessa teoksen ilman luonnollisen henkilön myötävaikutusta ei siten lähtökohtaisesti voi syntyä tekijänoikeudella suojattavaa aineistoa Toiseksi tekijänoikeus teokseen edellyttää, että luotu aineisto yltää teostasoon, eli on itsenäinen ja omaperäinen, tekijänsä luovan työn tulos. Kuitenkin voidaan väittää, että tekoäly tietokoneohjelmana toimii aina siihen kirjoitettua koodia seuraten loogisesti ja matemaattisesti laskettavissa olevia ratkaisuja tehden tavalla, joka ei voi osoittaa luovuutta. Lisäksi tutkielmassa laajan mielenkiinnon kohteena on tekijänoikeudellisen suojan tarkoitus suojata tekijää ja tämän erityistä suhdetta luomaansa teokseen. Tästä perinteisestä mannereurooppalaisesta tekijänoikeusajatuksesta käsin näyttää siltä, että tekoälyn luodessa teoksen ei tekijänoikeudelliselle suojalle ole tarvetta, sillä ei ole luonnollista henkilöä, jonka suhdetta teokseen olisi valtiovallan toimesta suojattava tai jonka persoonaa työ kuvaisi. Kuitenkin tekoälyn luomiin teoksiin liittyy huomattavia, erityisesti taloudellisia intressejä eikä yksinkertainen tekijänoikeuden ulkopuolelle jättäminen siten johda mielekkääseen lopputulokseen. Tekoälyä hyödyntävät ratkaisut tulevat jatkossa suurella todennäköisyydellä yleistymään ja kehittymään edelleen. Tämän kehityksen myötä myös tekoälyn toiminnan tuloksena syntyvän tekijänoikeudellisen materiaalin määrä tulee kasvamaan, joten tekijänoikeutta koskevien kysymysten ratkaiseminen on välttämätöntä niin perinteisesti luotavien teosten kuin tekoälynkin toimesta tuotetun aineiston aseman ratkaisemiseksi. Tekoälyn luomien teosten jättäminen kokonaan yksinoikeussuojan ulkopuolelle voisi olla haitaksi tekoälykehitykselle sekä kannustaa väärinkäytöksiin, kuten tällaisten töiden esittämisenä henkilön itse tekeminä. Tekoälyn kehittyessä ongelmat lisääntyisivät tällaisten töiden määrän kasvaessa suhteessa perinteisiin teoksiin. Tutkielman pääpaino on tekijänoikeuden yleisten oppien identifioinnissa ja tarkastelussa. Pyrkimyksenä on paikantaa ja käsitellä sellaisia käsitteitä ja periaatteita, joiden osalta tekoälyn toiminta tulee todennäköisesti haastamaan tekijänoikeuden toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Tutkielmassa käydään lainopillista metodia hyödyntäen läpi tekijänoikeudellista sääntelyä, oikeuskäytäntöä ja tekijänoikeudellista oikeuskirjallisuutta. Tutkimusotetta on kuvailtava kriittiseksi suhteessa voimassaolevaan sääntelyymme ja tarkoituksena on huomioida aiheesta syntynyt keskustelu mahdollisimman laajalti niin suomalaisen kuin ulkomaisenkin oikeuskirjallisuuden osalta. Ratkaisuna esitettyihin kysymyksiin esitetään erityisesti tekoälyn luomien teosten normittamisesta tekijänoikeuden lähioikeutena. Tämä ratkaisu sallisi tekijänoikeuden säilymisen mahdollisimman muuttumattomana, mutta erityisen suojamuodon keinoin kyettäisiin vastaamaan niin tekijää, teoskynnystä kuin suojan tarkoitustakin koskeviin kysymyksiin tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Erillisin suojamuodoin on jo nyt säädetty poikkeuksia tekijänoikeudelliseen pääsääntöön, jonka mukaan tekijän on oltava luonnollinen henkilö. Lisäksi lähioikeuksien taustalla on monesti nähtävissä tekijän persoonan suojaamisen sijaan enemmän teollisoikeuksille tyypillisiä lähtökohtia.