Browsing by Author "Salonen, Juulia"

Kunnia on vanhastaan kuulunut rikoslainsäädännössä suojattuihin oikeushyviin. Rikoksena kunnianloukkaus on kuitenkin sen tyyppinen, että se on altis yhteiskunnan kehityksen tuomille muutoksille. Sen tekotavat ja toimintaympäristö ovatkin muuttuneet vuosien saatossa. Etenkin tiedotusvälineiden ja tietotekniikan kehitys on lisännyt suurta vahinkoa aiheuttavien kunnianloukkausrikosten mahdollisuuksia, vaikka kunnian loukkaaminen näyttää menettäneen merkitystään ihmisten totuttua uudenlaiseen yksityisasioiden käsittelemiseen julkisuudessa. Kunnian suoja on jatkuvassa jännitteessä sanomisen vapauden kanssa. Etenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on mennyt kohti sananvapausmyönteisempää tulkintaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin EIT:n ratkaisukäytännön kehitys ja muuttunut ilmapiiri on otettu huomioon Suomen lainsäädännössä ja korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä. Tutkielma pyrkii myös selvittämään kunnian asemaa nyky-yhteiskunnassa sekä sitä, minkälainen on tyypillinen kunnianloukkausrikos ja mitä ilmoitetuille kunnianloukkaustapauksille käy; saavatko kansalaiset oikeusturvaa näissä tapauksissa. EIT:n ratkaisukäytännön huomioon ottamista lähestytään selvittämällä kunnian suojan suhdetta sananvapauteen. Tutkielmassa kuvataan kunnianloukkausta koskevaa lainsäädäntöä ja sen muutoksia. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleella lainmuutoksella on otettu huomioon EIT:n viimeaikainen sananvapautta korostava käytäntö. Myös korkein oikeus on alkanut ottaa entistä enemmän EIT:n käytäntöä ratkaisuissaan huomioon. Kunnianloukkausta ja sananvapautta koskevissa ratkaisuissa on edelleen tärkeää perustella perusoikeuksien välistä punnintaa. Sen selvittämiseksi, minkälaisia ratkaisuja kunnianloukkausjutuista on tehty rikosilmoituksen tekemisen jälkeen, tutkielmassa on purettu Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston tietoon vuosina 2009–2013 tulleita kunnianloukkausrikoksia. Jutuista on tutkittu, kuinka moni rikosilmoituksista on rajoitettu jo esitutkinnan aikana ja kuinka moni on päätynyt syyttäjänvirastoon syyteharkintaan. Syyttäjälle edenneistä jutuista on edelleen selvitetty, mistä jutuista on tehty syyttämättäjättämispäätös tai haastehakemus ja kuinka moni niistä on lähetetty sovitteluun. Tutkimuksen avulla on luotu konkreettinen käsitys siitä, minkälaisista kunnianloukkausjutuista tehdään rikosilmoituksia ja mitä niille käytännössä tapahtuu. Suurin osa kunnianloukkausjutuista rajoitetaan jo esitutkinnassa ja merkittävästä osasta tehdään syyttämättäjättämispäätös. Pieni osa kunnianloukkauksista etenee tuomioistuimeen. Jotta ihmisten oikeusturva toteutuisi, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että syyteharkinnassa ja esitutkinnan rajoittamisessa noudatetaan yhtenäistä, tasapuolista ja oikeudenmukaista rajaa.