Browsing by Author "Sulander, Virve"

Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielmassa selvitetään työnhakijan henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa työnhakuprosessissa, kun töitä haetaan julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Tutkielma tarkastelee aihetta työtä hakevan henkilön näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on luoda kokonaiskuva rekrytointiprosessiin liittyvästä työnhakijan henkilötietojen käsittelystä. Minkälaisia tietoja ja missä tarkoituksessa työnhakijaan liittyviä tietoja saa kerätä sekä miten ja mistä tiedot voidaan hankkia? Nämä ovat kysymyksiä, joihin kirjoituksen edetessä on pyritty vastaamaan. Tutkielman metodi on lainopillinen. Tutkielmassa käsitellään työnhakijan henkilötietojen suojan kysymyksiä lähinnä lainsäädännön ja sen esitöiden, erilaisten ohjeistojen ja suositusten sekä oikeuskirjallisuuden kautta. Euroopan unionissa henkilötietojen käsittelyn säännöt on määritelty yleisessä tietosuoja-asetuksessa, jonka soveltaminen alkoi 25. toukokuuta 2018. Suomessa tietosuoja-asetuksen säännöksiä täsmentää ja täydentää uusi tietosuojalaki ja työelämän osalta yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki. Työelämän tietosuojalakiin ehdotettiin unionin tietosuoja-asetuksesta johtuen tehtäväksi vain joitakin vähäisiä muutoksia ja pääosiltaan se jää sellaisenaan voimaan. Eduskunta hyväksyi lakiin tehtävät muutokset helmikuussa 2019. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa on otettu huomioon työelämän erityiset henkilötietojen käsittelytilanteet. Laki koskee työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, sisältäen säännökset henkilötietojen ja yksityiselämän suojaamiseksi työelämän alueella. Työelämän tietosuojalakia sovelletaan sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla ja soveltuvin osin myös työnhakijoihin ja virkaa hakeviin. Haettava tehtävä asettaa raamit henkilötietojen keräämisen laajuudelle ja laadulle. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työnhakijasta kerättävät henkilötiedot ovat tarpeellisia haettavan työtehtävän tai viran kannalta. Pääsääntöisesti tiedot tulee kerätä työnhakijalta itseltään tai hänen suostumuksellaan muualta. Julkisen sektorin erityissääntely lisää viranomaistyönantajan tiedonkeräämisoikeuksia ja julkisuuslaista seuraa, että osa viranhakuprosessin yhteydessä viranomaiselle toimitetusta sekä syntyvästä dokumentaatiosta tulee julkiseksi tai asianosaisten saataville. Tietosuojalainsäädäntö suojaa työnhakijan henkilötietoja laajasti ja työelämän tietosuojasäännöksiä voi luonnehtia melko tiukoiksi. Sääntelyn riittämättömyys ei kuitenkaan ole suurin henkilötietojen suojaan liittyvä haaste. Työnantajan ja työnhakijan välisen valtasuhteen epäsuhta ja usein myös tiedonpuute, ovat varmasti yleisimmät syyt siihen, ettei tietosuojasäännösten tarkoitus käytännön työelämässä täysin toteudu.