Browsing by Author "Sunikka, Milja"

Vaikka sovittelua on hyödynnetty Suomessa erilaisten konfliktien ratkaisemisessa jo 1960-luvulta lähtien, hallinto-oikeudellisissa yhteyksissä vaihtoehtoisia konfliktinratkaisumenetelmiä ei sovelleta. Hallintoprosessia koskeva lainsäädäntö ei tunne sovittelua, mutta sitä ei myöskään nimenomaisesti kielletä. Tässä tutkielmassa tutkitaan sovittelun käyttöönottoa hallintolainkäytön kontekstissa. Tutkimuskysymyksinä on ollut selvittää 1) Onko hallintolainkäytössä tarvetta sovittelulle? ja 2) Mihin hallintolainkäyttöön kuuluviin asiaryhmiin sovittelumenettely voisi sopia? Tutkielman alkuosassa taustoitetaan hallintolainkäyttöä ja syitä sille, miksi hallintoasioita ei sovitella. Vaikka hallintoprosessin erityispiirteet vaikuttavat edelleen hallintoasioiden muutoksenhakuun, piirteissä tapahtuvat muutokset antavat hyvät lähtökohdat pohtia sovittelun mahdollisuutta myös hallintoasioiden kohdalla. Tutkielman toisessa osiossa onkin pohdittu, tulisiko hallintoasioita koskevaa sovittelua kehittää siitä näkökulmasta, mitä hyötyjä sovittelu voisi tuoda hallintoprosessijärjestelmään. Hyötyjä on tarkasteltu sekä hallintoprosessijärjestelmän kokonaisuudessa että yksittäisen käsiteltävän asian näkökulmasta. Hallintoasioiden sovittelulla voitaisiin saavuttaa samanlaisia hyötyjä kuin yleisissä tuomioistuimissa tapahtuvalla sovittelulla, minkä lisäksi hallintoasioiden sovitellulla on saavutettavissa myös muita erityisesti hallintoprosessiin liittyviä hyötyjä, jotka kytkeytyvät hallinnon rakenteiden muutoksiin ja uudenlaisiin ongelmiin, yksilön oikeusturvan painopisteeseen hallintotuomioistuimessa, kiireellisesti käsiteltävien asioiden määrän kasvuun ja pitkiin käsittelyaikoihin sekä hallintoasioiden luonteeseen laajasta mahdollisuudesta esittää lisäselvitystä ja mahdollisuudesta tehdä uusi hakemus samasta asiasta. Hallintoasioiden sovittelujärjestelmän kehittämisen hyödyllisyyteen liittyy kysymys sovittelun käyttöalasta. Tutkielman loppuosassa on hahmoteltu hallintosovittelun mahdollista käyttöalaa suurimmissa asiaryhmissä, joihin sovittelu voisi sopia. Asiaryhminä on eritelty yhteensä kuusi eri asiaryhmää: hallintoriita-asiat, ympäristöasiat sekä maankäyttö- ja rakentamisasiat, lastensuojeluasiat, veroasiat, virkasuhdeasiat sekä ulkomaalaisasiat.