Browsing by Author "Tölö, Elina"

Uudet innovatiiviset yhteistyötalouden toimintamallit ovat herättäneet EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa laajaa keskustelua, ja jäsenvaltioiden suhtautuminen näitä toimintamalleja kohtaan on vaihdellut suuresti. Yhteistyötalouden toimintamallit ovat aiheuttaneet nykyisten sääntelykehysten soveltamisongelmia, joihin jäsenvaltiot ovat reagoineet erilaisin tavoin aiheuttaen hajanaisuutta EU-alueella. Haasteena on ollut esimerkiksi sen arvioiminen, sovelletaanko yhteistyötalouden toimijoihin samoja sääntöjä kuin perinteisesti toimiviin palveluntarjoajiin, ja miten uudet toimijat, kuten yhteistyöalustat ja vertaispalveluntarjoajat, istuvat vakiintuneisiin käsitteisiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin palveluiden vapaata liikkuvuutta ja vapaata sijoittautumisoikeutta koskeva EU-sääntelykehys soveltuu yhteistyöalustoihin ja taustalla olevan palvelun tarjoajiin matkustajaliikenteen ja majoituksen aloilla, ja missä määrin näihin palvelutarjoajiin voidaan nykyisen EU-sääntelyn nojalla soveltaa markkinoillepääsyä koskevia vaatimuksia. Tutkimuskohdetta siis lähestytään EU-oikeudellisesta näkökulmasta ja aihetta käsitellään EU-sisämarkkinaoikeuden kontekstissa. Tutkimusongelman käsittelyssä hyödynnetään EU-oikeudellista käsitteistöä ja vallitsevia tulkintaratkaisuja, ja punnitaan näitä suhteessa yhteistyötalouden toimintamallien esille nostamiin uusiin ongelmiin. Tutkielmassa myös liitetään tutkimusongelma laajempaan palveluiden vapaan liikkuvuuden ja vapaan sijoittautumisoikeuden edistämisen ajankohtaiseen kontekstiin. Keskeisiä tarkastelukohteita yhteistyötalouden toimijoiden markkinoillepääsyä koskevan sääntelykehyksen osalta ovat erityisesti direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY) ja palveludirektiivi (2006/123/EY). Sähköisestä kaupankäynnistä annettu direktiivi on tutkielman havaintojen perusteella ihanteellinen markkinoillepääsyn mahdollistaja yhteistyöalustan näkökulmasta, mutta yhteistyöalustan tarjoaman palvelun luonteella on ratkaiseva vaikutus sen suhteen, voiko alusta hyötyä tästä sääntelykehyksestä. Tämän määritelmän tekemisessä tulkinta-apuna toimivat muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen tuoreet Uber-ratkaisut. Palveludirektiivi toimii taas tärkeänä pohjana jäsenvaltioiden asettamien markkinoillepääsyä koskevien vaatimusten EU-oikeuden mukaisuuden arvioinnissa, jossa keskeistä on vaatimusten syrjimättömyyden, perusteltavuuden ja oikeasuhteisuuden arviointi. Jäsenvaltioiden asettamien markkinoillepääsyn vaatimusten arviointi näiden kriteerien valossa antaa aihetta epäillä, että osa vaatimuksista ei välttämättä ole yhteensopivia EU-oikeuden kanssa. Tärkeää on myös huomata, että yhteistyötalouden ilmiön alle mahtuu paljon erilaista toimintaa, ja sääntelykehyksen määrittelyssä tulisikin ottaa huomioon kulloinkin käsillä olevan toiminnan erityispiirteet.