Browsing by Author "Takala, Toni"

Tässä tutkielmassa selvitetään pluralistista metodia ilmentäen lainopillisesti ja empiirisesti vallitsevan oikeuskäytännön tilaa liittyen ympäristörikoksista annettuihin yhteisösakkoihin. Suomen rikoslakiin sekä ympäristörikoksia että oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva luku on otettu 1995, mikä tekee sääntelystä verrattain uutta perinteisiin rikosoikeuden säännöksiin nähden. Tämä on omiaan vaikuttamaan siihen, että oikeuskäytäntö ja -kirjallisuus on vielä jokseenkin rajallista aiheeseen liittyen sekä etenkin oikeuskäytännön vähäisyys on tutkielman hypoteesin mukaan potentiaalinen vaikuttaja tuomioiden johdonmukaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Tutkielmassa lähestytään perinteisen lainopillisen metodin avulla tutkimaan ympäristöoikeuden ja rikosoikeuden muodostamaa temaattista ympäristörikosoikeudellista kokonaisuutta sekä oikeushenkilön rangaistusvastuuta ja etenkin sen ilmenemismuotona yhteisösakkoa. Tavoitteena tässä jaksossa on selventää niitä lainopillisia lähtökohtia, mitkä liittyvät yhtäältä ympäristörikosoikeuteen ja toisaalta yhteisösakon mittaamiseen. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan EU-sääntelyn vaikutus ensinnä ympäristöoikeuteen, mutta toisaalta oikeushenkilön rangaistusvastuuseen ympäristörikosoikeudessa, ja kiinnitetään huomio valmisteilla olevaan ympäristörikoksesta annettavan yhteisösakon harmonisointipyrkimyksiin. Suurin painoarvo annetaan luonnollisesti lain tasoiselle sääntelylle, mutta erityistä huomiota kiinnitetään sitä koskevaan lainvalmisteluaineistoon, mistä ilmenee lainsäätäjän tahtotila ympäristönsuojelusta omana oikeushyvänään sekä ne mittausperusteet, jotka yhteisösakkoa määrätessä tuomioistuinten tulisi ottaa huomioon. Lainopillisten lähtökohtien selvityksen myötä tutkielmassa siirrytään empiirisen aineiston kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen analysointiin. Pääasiallisena aineistona tutkimuksessa käytetään kaikista Suomen hovioikeuksista pyydettyjä tuomioita liittyen rikoslain 48 luvun mukaisiin rikoksiin vuosien 2011 ja 2022 väliltä, joissa oikeushenkilö on ollut vastaajana. Empiirisen aineiston perusteella voitiin havaita yhteisösakkotuomioiden lukumäärän pysyneen melko tasaisena ja vähäisenä läpi edellisen vuosikymmenen. Lisäksi huomattiin ympäristörikoksista annettujen yhteisösakkojen kohdistuvan suhteellisesti ankarammin pieniin oikeushenkilöihin. Lopuksi selvitettiin empiiristen löytöjen lainopillista näkökulmaa, minkä perusteella voitiin todeta ensinnäkin avoimempien ja konkreettisimpien perustelujen tarve oikeuskäytännössä yhteisösakon mittaamisen osalta sekä toisaalta ympäristörikoksista annettujen yhteisösakkojen epäyhdenmukaisuus, mikä johtuu RL 9:6 mukaisten mittaamisperusteiden soveltamisesta epätasapainoisesti rangaistusten kohdistuen suhteellisesti ankarammin pieniin oikeushenkilöihin.