Browsing by Author "Taskinen, Eija"

Tutkielmassani tarkastelen julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamista Euroopan Unionin antaman oikeussuojadirektiivin (2007/66/EY) periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena oli muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantaminen oikeussuojakeinoja ja seuraamusjärjestelmää kehittämällä. Pyrin vastaamaan kysymyksiin siitä, miten muutokset on Suomessa toteutettu, näkyvätkö ne oikeuskäytännössä, miten muutoksiin on suhtauduttu ja onko hankintalainsäädännön vastainen käyttäytyminen vähentynyt. Hankintalainsäädäntö on Suomessa suhteellisen nuorta. Vasta Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen 1994 säädettiin laki julkisista hankinnoista ja sen nojalla annetut asetukset. Tavoitteena oli turvata hankintojen kilpailuttamisen ja tarjousmenettelyyn osallistuvien avoin ja syrjimätön kohtelu. Hankinnoissa tulee noudattaa Euroopan unionin perussopimuksia ja niiden keskeisiä periaatteita. Avoimuuden periaate edellyttää riittävää tiedotusta kilpailun aikaansaamiseksi. Syrjimättömyyden periaatteella tavoitellaan ehdokkaille ja tarjoajille samanlaisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun sijaintipaikasta ja kansallisuudesta riippumatta. Oikeussuojadirektiivin keskeisinä tavoitteina olivat nopeat ja tehokkaat oikeussuojakeinot sekä suorahankintojen avoimuuden parantaminen. Käsittely markkinaoikeudessa oli ruuhkautunut ja käsittelyajat olivat liian pitkiä. Myös näihin epäkohtiin tavoiteltiin muutosta. Lakiuudistuksessa säädettiin avoimuuden parantamiseksi suorahankintojen vapaaehtoisesta ilmoittamisesta. Tehokkuuden lisäämiseksi otettiin käyttöön uusi oikeussuojakeino, hankintaoikaisu, jolla hankintayksikkö itse voi poistaa virheellisen päätöksen. Markkinaoikeuden käyttöön säädettiin uusia seuraamuksia: tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen. Reaalikeinojen käytön mahdollistamiseksi ja tehokkuuden toteutumiseksi säädettiin pakollisesta odotusajasta ja automaattisesta suspensiosta. Markkinaoikeuden tehokkuuden lisäämiseksi säädettiin joustavampia tuomarikokoonpanoja. Erityisen onnistuneeksi uudistukseksi tehokkuuden kannalta totesin hankintaoikaisun. Avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita toteuttavat suorahankintojen ilmoittaminen, odotusaikasäännökset ja hankintapäätöksen perusteleminen. Hankintayksiköt ja tarjoajat pitävät hankintalainsäädäntöä edelleen monimutkaisena ja markkinaoikeuden käsittelyaikoja pitkinä. Hyvänä nähdään täsmennykset koskien valituksen kohdetta ja päätösten perustelemista. Mielestäni tavoitteiden toteutumiseksi käytännössä hankintayksiköiden tulee panostaa hankintaosaamiseen ja niiden tulee toimia avoimesti kaikessa tiedottamisessa ja syrjimättömästi hankintapäätöksiä tehdessä ja niiden perusteluissa.