Browsing by Author "Tirkkonen, Jenna"

Tutkielman tarkoituksena on selvittää kartellien kriminalisoinnin edellytyksiä Suomessa. Suomen ja muiden jäsenmaiden kilpailuoikeuden säädöspohja on peräisin Euroopan unionin harmonisointivaatimuksesta kilpailuoikeuden alalla. Leniency eli seuraamusten alentaminen ja seuraamuksista vapautuminen kartelliyhteistyön perusteella on peräisin Yhdysvaltojen kilpailuoikeudesta, josta se on otettu käyttöön myös Euroopan unionin kilpailuoikeuteen. Euroopan unionissa tai Suomessa kilpailuoikeudellista seuraamusjärjestelmää ei ole kriminalisoitu. Euroopan unioni antaa kuitenkin jäsenmailleen mahdollisuuden erilaisten seuraamusjärjestelmien käyttöönottoon kilpailuoikeudellisella alalla, joten osa jäsenmaista on katsonut tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi kriminalisoida kartelliin osallistumisen. Lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa on osaksi seuraamusjärjestelmää otettu käyttöön Euroopan kilpailuoikeusverkoston leniency-malliohjelman mukainen leniency-järjestelmä. Suomessa kriminalisoitu seuraamusjärjestelmä ja leniency on katsottu mahdottomaksi yhdistää leniency-järjestelmän tehokkaan toiminnan takaamiseksi. Leniencyn yhdistäminen kriminalisoituun seuraamusjärjestelmään on katsottu Suomen oikeusjärjestelmässä ongelmalliseksi, koska Suomen rikosoikeus ei tunne mahdollisuutta sopia syytteestä ja leniencyn tehokas toimiminen vaatii varman immuniteetin seuraamuksista leniency-hakijalle palkkioksi yhteistyöstä. Toisaalta leniencyn tehokkaan toimimisen edellytyksiksi on esitetty myös mahdollisuus ankariin seuraamuksiin niiille, jotka eivät leniencyä hae sekä korkea kiinnijäämisriski kartelliin osallistumisesta. Kriminalisoitu seuraamusjärjestelmä takaisi ankarat seuraamukset kartelliin osallistujille ja mahdollistaisi myös rikosoikeuden tutkimusvälineiden käyttöönoton kartellien paljastamiseksi, mikä kasvattaisi kiinnijäämisriskiä. Kartellioikeus on eurooppalaisissa kilpailuoikeusjärjestelmissä ja keskustelussa muutenkin eriytynyt muusta kilpailuoikeudesta. Monet EU:n jäsenvaltiot ovat kriminalisoineet, ja yhä edelleen tiukentaneet, kartelleja koskevaa seurausjärjestelmäänsä. Leniencyn ja kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausvelvollisuuden suhde on katsottu ongelmalliseksi ensinnäkin, koska myös vahingonkorvaus on nähty sanktioluonteisena ja toiseksi leniency-hakemuksen on katsottu toimivan aihetodisteena vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, vaikka hakemuksen tietoja ei saisikaan käyttää suoranaisina todisteina. Suomen kilpailuoikeuden seuraamusjärjestelmä rakentuu EU:n tapaan yrityksille kohdistetuille hallinnollisille sakoille. Kriminalisoiduissa järjestelmissä yritysten lisäksi vastuu kohdentuu myös yritysten sisällä toimiviin luonnollisiin henkilöihin, jotka tekevät varsinaiset kartellisopimukset. Ruotsissa kartelleja ei ole kriminalisoitu, mutta kilpailulain uudistuksessa, vastuun kohdentamiseksi myös kartellisopimusten varsinaisiin tekijöihin, otettiin käyttöön liiketoimintakielto. Suomessa ei ole minkäänlaista mahdollisuutta kohdistaa virallisia seuraamuksia yritysten sisällä toimiviin luonnollisiin henkilöihin.