Browsing by Author "Tudeer, Leena"

Sateenkaariperhe on käsitteenä jo varsin vakiintunut tarkoittamaan lapsiperheitä, jotka eivät ole rakentuneet heteroseksuaalisen parisuhteen varaan. Tutkielmassani tarkastelen sellaista sateenkaariperhettä, jossa lapsi on suunniteltu ja hankittu rekisteröidyssä parisuhteessa, elää biologisen vanhempansa ja tämän samaa sukupuolta olevan parisuhdepuolison kanssa ja hänellä on myös toinen biologinen vanhempi, joka haluaa olla osa lapsen elämää. Tällaista perhemuotoa kutsutaan kolmiapilaperheeksi. Kolmiapilaperheen lapsella on syntymästään asti kolme vanhempaa: biologinen vanhempi, jonka luona hän asuu, eli lähivanhempi, biologinen vanhempi, jota hän enemmän tai vähemmän säännöllisesti tapaa, eli etävanhempi sekä lähivanhemman parisuhdepuoliso, jota kutsun sosiaaliseksi vanhemmaksi. Pääasiallinen tutkimusmetodini on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Olen rajannut tarkastelun siviilioikeudelliseen perhelainsäädäntöön. Tutkielman ulkopuolelle jäävät näin ollen muun muassa sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyvät kysymykset, kuten perhevapaat, vanhempainraha, elatustuki ja muut sosiaaliset etuudet. Olen rajannut tutkielman ulkopuolelle myös lapsen huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvien päätösten ja sopimusten täytäntöönpanoa koskevat kysymykset. Selvitän tutkielmassani apilaperheen lapsen jokaisen vanhemman määräytymistä erikseen: isyyttä, äitiyttä ja sosiaalisen vanhemman asemaa. Tarkastelen huoltajuuden määräytymistä sekä sitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia huoltajuus ja juridinen vanhemmuus tuovat mukanaan. Esittelen lyhyesti myös aiheen mukaista ruotsalaista lainsäädäntöä. Huoltajuuden ja vanhemmuuden määräytymiseen ja oikeusvaikutuksiin liittyvä lainsäädäntö koskee kaikenlaisia lapsiperheitä. Kolmiapilaperheiden osalta huoltajuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat kaikilla lapsen huoltajilla näiden lukumäärästä riippumatta ja juridisen vanhemmuuden oikeusvaikutukset koskevat puolestaan vain juridisia vanhempia. Lainsäädännössä lapsen etu on asetettu kaikkien lapsia koskevien ratkaisujen lähtökohdaksi. Tarkastelenkin tutkielmani neljännen luvun aluksi lapsen oikeuksia ja lapsen etua. Sen jälkeen esittelen, millaisia eri kolmiapilaperhemuotoja voi rakentua huoltajuutta ja juridista vanhemmuutta koskevien ratkaisujen seurauksena. Kolmiapilaperheissä on useita mahdollisia tapoja jakaa juridinen vanhemmuus ja huoltajuus. Tyypillisin kolmiapilaperhe on sellainen, jossa naispari toimii lähivanhempina ja mies etävanhempana. Yleensä tällaisissa perheissä biologinen äiti on sekä juridinen vanhempi että huoltaja ja sosiaalisella vanhemmalla on oheishuoltajuus. Usein myös etä-isä on huoltaja. Miesparin perheessä tavallisinta on, että biologinen isä on juridinen vanhempi ja huoltaja, sosiaalinen vanhempi oheishuoltaja ja etä-äiti pelkästään juridinen vanhempi. Pohdin tutkielmassani huoltajien ja juridisten vanhempien lukumäärään liittyvää problematiikkaa muun muassa lähivanhemman kuollessa ja erotilanteessa, sekä arvioin ongelmakohtien ratkaisuvaihtoehtoja. Lainsäädännössä ei huoltajien määrää ole rajattu kahteen, vaan lapsen huolto voidaan uskoa useammallekin henkilölle. Näkemykseni mukaan joidenkin kolmiapilaperheiden kohdalla kolmen huoltajan ratkaisu saattaa hyvinkin olla yksittäisen lapsen edun mukainen, varsinkin silloin, kun tapaamisoikeus on sovittu hyvin laajaksi ja kaikki kolme tosiasiallista vanhempaa hoitavat lasta ja tämän asioita jokseenkin yhtäläisesti. Lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa, joten kolmiapilaperheissä yksi tosiasiallisista vanhemmista jää ilman juridista vanhemmuutta. Apilaperheissä on usein toivottu, että kaikki perheen tosiasialliset vanhemmat voitaisiin vahvistaa juridisiksi vanhemmiksi. Mielestäni apilaperheiden lasten asemaan liittyviä epäkohtia pitäisi kuitenkin pyrkiä poistamaan muilla oikeudellisilla keinoilla, esimerkiksi antamalla tuomioistuimelle mahdollisuus vahvistaa sopimus sosiaalisen vanhemman osallistumisesta lapsen elatukseen. Aivan keskeinen parannus olisi, että tuomioistuin voisi vahvistaa lapselle tapaamisoikeuden myös muihin lapsen läheisiin kuin vain juridisiin vanhempiin.