Browsing by Author "Tulisalmi, Mikko"

Tutkielmassa tarkastellaan kriisiyhtiön johdon vahingonkorvausvastuuta virheellisestä sijoitusinformaatiosta. Rahoituksen hankkimisen yhteydessä yhtiön johto antaa yleensä sijoittajille informaatiota yhtiöstä, sen taloudellisesta tilanteesta sekä muista sijoituspäätökseen liittyvistä asioista. Johdon antama informaatio on keskeisessä asemassa, sillä se toimii lähtökohtaisesti pohjana sijoituspäätöksen tekemiselle. Mikäli luovutettu sijoitusinformaatio osoittautuu virheelliseksi, siitä voi aiheutua vahinkoa sijoittajille. Samassa yhteydessä arvioitavaksi voivat tulla johdon tuottamuksellinen menettely ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset kriisiyhtiöt, joissa yhtiö on taloudellisesti huonossa asemassa. Tutkimuksessa käsitellään erityisesti yksityisiä osakeyhtiöitä, joiden osakkeita ei ole annettu kaupankäynnin kohteeksi pörssiin tai muille säännellyille markkinoille. Aihe on kiinnostava siksi, että osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä väärien tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta, eivätkä harhaanjohtavaa markkinointia koskevat arvopaperimarkkinalain säännökset koske yksityisiä osakeyhtiöitä. Toisaalta sijoittaminen ei kuitenkaan painotu enää pelkästään esimerkiksi julkisiin pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Tavoitteena on selvittää, minkä vahingonkorvausjärjestelmän perusteella johdon vastuuta voidaan arvioida ja miten eri korvausjärjestelmiä voidaan sovittaa yhteen. Tutkimus osoittaa haastavuuden johdon vastuuta koskevien eri säännösten päällekkäisessä soveltamisessa. Lisäksi arvioitavana on se, miten kriisiyhtiön johdon huolellisuuden tasoa tulisi arvioida, ja mikä yhtiön sidosryhmä on johdon fidusiaaristen velvollisuuksien suojakohteena. Näkökulmalla on ratkaiseva merkitys sen osalta, kuka voi vedota mahdolliseen johdon esittämään virheelliseen sijoitusinformaatioon ja millä kriteereillä johdon huolellisuutta arvioidaan. Vaikka sijoittajalle aiheutuu vahinkoa ja johdon vahingonkorvausvastuu informaatiovirheen osalta tulisi arvioitavaksi, johto ei kuitenkaan vastaa sijoittajan vastuulle kuuluvasta normaalista sijoittamiseen liittyvästä riskistä. Tutkimuksen lopussa arvioidaankin sitä, minkälainen optimismi johdolle sallitaan tietoja luovutettaessa. Tällöin on otettava huomioon myös sijoittajan oma tietämisvelvollisuus. Tutkimuksessa esitetään näkökulmia, joista voi olla hyötyä muodostettaessa kokonaisarviota johdon antaman sijoitusinformaation virheellisyydestä ja johdon henkilökohtaisesta vastuusta.