Browsing by Author "Turppo, Aku"

Tutkielmassa tarkastellaan blockchain- eli lohkoketjuteknologiaa musiikkialan tekijänoikeudellisesta näkökulmasta. Lohkoketjuteknologia on uudenlainen tietotekninen suuntaus, joka mahdollistaa hajautetun toiminnan digitaalisessa ympäristössä ilman keskusauktoriteettia. Teknologia on tullut suurelle yleisölle tutuksi virtuaalivaluutta Bitcoinin myötä, mutta se on vain yksi tapa hyödyntää teknologiaa. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa älykäs sopimus -konseptin, joka tarkoittaa tietokoneohjelmaa, joka toteuttaa automaattisesti koodiin määritetyt sopimusehdot ehtojen täyttyessä. Lohkoketjuteknologian ominaispiirteitä ovat hajautuneisuuden periaate ja muuttumattomuus. Lohkoketjujärjestelmä voi olla avoin tai suljettu, mikä vaikuttaa järjestelmän hajautuneisuuteen ja muokkauskykyyn. Musiikin oikeudet muodostuvat useista tekijänoikeudellisista oikeuksista ja tekijänoikeuteen lukeutuvista lähioikeuksista, kuten sanoittajan, säveltäjän, esittävän taiteilijan ja äänitteen tuottajan suojasta. Suomessa tekijänoikeutta sääntelee tekijänoikeuslaki (404/1961), minkä lisäksi tekijänoikeutta on harmonisoitu direktiiveillä. Musiikkikappaleeseen liittyviä oikeuksia on alalla hallinnoitu sopimuksin, tekijänoikeus perustuukin tahdonvaltaisuuteen. Esimerkiksi artisti saattaa luovuttaa oikeuksiensa kaupallisen hyödyntämisen levy-yhtiölle levytyssopimuksella tai oikeuksiensa lisensointivaltuuden tekijänoikeusjärjestölle artistisopimuksella. Musiikkialalla on vahva kollektiivi-hallinto oikeuksien hallinnoimiseksi ja valvomiseksi. Musiikkiala on erittäin kansainvälinen ala, minkä vuoksi alaan liittyvää sääntelyä on myös yhdenmukaistettu kansainvälisillä sopimuksilla. Tutkielmassa tarkastellaan lohkoketjuteknologiaa kansallisen lainsäädännön lähtökohdista huomioiden kuitenkin musiikkialan kansainvälisyyden vuoksi laajemmin kansainvälisiä seikkoja. Musiikkialan yhtenä suurimpana ongelmana on pidetty tiedon hajautuneisuutta. Tutkielmassa arvioidaan lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia luoda kansainvälisesti kattava musiikkitietokanta ja siihen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Älykkäällä sopimuksella voidaan automatisoida tekijänoikeuskorvausten maksu, mikä mahdollisesti tarjoaa artisteille parempaa tuotto-osuutta tekijänoikeuskorvauspotista. Lisäksi älykästä sopimusta on mahdollista hyödyntää lisensoinnin automatisointiin. Tutkielmassa osoitetaan, että omakustanteisen artistin osalta lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat parhaimmat niin artistin omien hyötyjen näkökulmasta kuin kaupallisen toteutta-misen suhteen. Levy-yhtiöiden, kustantajien ja tekijänoikeusjärjestöjen mukaan saaminen onkin haasteellisempi asia, ainakin pidemmän aikavälin tavoite. Merkittävin itse teknologiaan liittyvä ratkaisu on tehtävä avoimen ja suljetun lohkoketjujärjestelmän välillä. Suljettu järjestelmä mahdollistaisi nopean ja joustavan tavan muokata lohkoja ja älykkäitä sopimuksia. Avoimessa järjestelmässä korjaus tehdään uudella transaktiolla, jolloin vanha virheellinen lohko jää julkiseksi osaksi lohkoketjua. Tutkielmassa esitetään näihin liittyviä tekijänoikeudellisia hyötyjä ja haittoja. Muokkausoikeuteen liittyy merkittävää kontrollivaltaa, jonka perusteet ja vastuut tulisi määritellä velvoittavalla tasolla. Toinen merkittävä ratkaistava tekninen asia on datan säilyttäminen lohkoketjussa itsessään tai kolmannen osapuolen tietokannassa. Suurimpana erona näiden välillä on lohkoketjun mahdollinen tietotekninen raskaus tai lohkoketjun ja ulkoisen tietokannan synkronointikyky. Tutkielmassa korostetaan sitä, että lohkoketjuteknologian kehityksessä on tarpeellista ottaa huomioon teknologian oikeudellinen ulottuvuus, ts. kuinka eettisyys ja tasapuolisuus toteutetaan ohjelmoinnissa.