Browsing by Author "Ulander, Essi"

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan konsernimuotoon organisoitujen osakeyhtiöiden rahoitukseen liittyviä vakuusjärjestelyjä suhteessa osakeyhtiölain varojen käyttöä rajoittaviin säännöksiin sekä vakuusvastuun rajoittamiseen geneerisin vakuusvastuun rajoituslausekkein. Tutkimuksessa hahmotetaan geneeristen vakuusvastuun rajoituslausekkeiden tulkintaa sekä vakuudenantajan ja vakuudensaajan riskejä liittyen vakuusvastuun rajoittamiseen geneerisillä rajoituslausekkeilla. Osakeyhtiöiden mahdollisuuksia antaa vakuuksia toisen velasta rajoittavia osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä tulkitaan lainopin keinoin. Pankkien myöntämä vieraan pääoman ehtoinen rahoitus on merkittävässä asemassa yhtiöiden rahoituksessa. Velkarahoituksen saamisen kannalta pankin vakuusvaatimukset ovat keskeisessä asemassa. Tavanomaisesti koko osakeyhtiön käytettävissä oleva vakuusmassa vaaditaan turvaamaan pankin saatavaa. Harjoitettaessa toimintaa konsernimuodossa vakuuksia vaaditaan tavanomaisesti myös muilta konserniyhtiöiltä. Vaikka konserniyhtiöt muodostavat taloudellisessa mielessä kokonaisuuden, jota yleensä johdetaan emoyhtiöstä käsin, poikkeaa tämä yhtiöoikeudellisesta vaatimuksesta tarkastella konserniyhtiöitä itsenäisinä yhtiöinä. Konserniyhtiöiden toimien tulee toteuttaa kunkin yhtiön etua, eikä vaatimusta voida sivuuttaa konserni-intressin nojalla. Konserniyhtiöiden antaessa vakuuksia toistensa velvoitteista tämä tarkoittaa, että vakuuksien tulee edistää kunkin konserniyhtiön etua. Konsernien rahoitusjärjestelyissä on tarpeen sovittaa yhteen pankin vaatimus mahdollisimman laajoista vakuuksista sekä konserniyhtiöiden tarve rajoittaa vakuusvastuu osakeyhtiölain sallimaan määrään. Näiden edellytysten yhteensovittamiseksi liitetään rahoitusdokumentaatioon usein niin sanottu geneerinen vakuusvastuun rajoituslauseke, jolla vakuusvastuu rajoitetaan siihen määrään, joka on osakeyhtiölain varojenjakoa koskevien yksityiskohtaisten säännösten sekä muiden osakeyhtiölain pakottavien säännösten mukaan mahdollista. Vakuusvastuuta ei näin välttämättä rajoiteta sitoumusta annettaessa määrällisesti, vaan tämä arviointi siirretään tulevaisuuden hetkeen, jona vakuuksia mahdollisesti realisoidaan. Vaikka lauseke huomioi sekä osakeyhtiölain vakuuksille asettamat rajat että vakuudensaajan tarpeen turvata saatavansa mahdollisimman laajoilla vakuuksilla, jättää lauseke tulkinnanvaraa vakuuksien laajuuteen, lausekkeen ja osakeyhtiölain suhteeseen sekä vakuudenantajan ja -saajan riskipositioihin. Osakeyhtiön mahdollisuuksia antaa vakuus toisen konserniyhtiön velasta määrittää osakeyhtiölain laitonta varojenjakoa koskeva säännös. Jos vakuus on liiketaloudellisesti perusteltu, se on osakeyhtiölain varojenjakoa koskevien säännösten näkökulmasta sallittu. Liiketaloudellinen peruste edellyttää, että vakuus on yhtiön toiminnan tarkoituksen ja yhtiön edun mukainen, eli että se tuottaa pitkällä aikavälillä voittoa yhtiön kaikille osakkeenomistajille. Jokaisen konserniyhtiön osalta onkin tarkasti arvioitava sitä, missä määrin vakuuden antaminen tuottaa etua kyseiselle yhtiölle. Konserniyhtiöiden osakkeenomistajien on mahdollista yksimielisinä käyttää yhtiön varoja myös ilman liiketaloudellista perustetta. Vakuus ei saa tässä tapauksessa vaarantaa yhtiön maksukykyisyyttä eikä ylittää laajuudeltaan yhtiön viimeisen tilintarkastetun tilinpäätöksen taseen osoittaman vapaan oman pääoman määrää. Yhtiön tulee tällöin myös huomioida annetun vakuuden vaikutus jakokelpoisten varojen määrään. Osakeyhtiölaki kieltää myös omien osakkeiden hankinnan rahoittamisen. Myös vakuuden antaminen osakkeiden hankinnan jälkeen voi rikkoa kieltoa, jos vakuus ei liity aidosti itsenäiseen rahoitusjärjestelyyn. Konsernien rahoitusjärjestelyissä onkin tarkoin arvioitava rikkooko annettu vakuus kieltoa. Varojenjakosäännösten ohella geneeriset rajoituslausekkeet huomioivat usein muut osakeyhtiölain pakottavat säännökset, jotka voivat rajoittaa vakuuksia. Konserniyhtiöiden vakuudenantomahdollisuuksia rajoittaa yhtiön toimialamääräys. Vakuuden tulee joko kuulua yhtiön toimialaan tai sen tulee palvella tällaista toimintaa. Jos yhtiö saa esimerkiksi vastaista rahoitusta tämän antaessa vakuuksia konserniyhtiöiden vastuista, voinee toimi palvella yhtiön toimialan mukaista toimintaa. Konserniyhtiöiden antamat vakuudet tuleekin rajata määrään, joka palvelee yhtiön toiminnan tarkoituksen toteuttamista yhtiön toimialalla. Jos konserniyhtiöllä on vähemmistöosakkeenomistajia, ei vakuus saa tuottaa epäoikeutettua etua enemmistöosakkeenomistajalle näiden kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen yhtiön tehdessä liiketoimintaansa liittyviä päätöksiä edellyttää yhtiön toiminnan tarkoituksen ja yhdenvertaisuusperiaatteen keskinäistä tarkastelua. Ollakseen liiketaloudellisesti perusteltu tulee toimen tuottaa etua yhtiön kaikille osakkeenomistajille. Näin ollen liiketaloudellisesti perusteltu toimi todennäköisesti huomioi kaikkien osakkeenomistajien edun, vaikka toimi samalla tuottaisi etua myös muutoin jollekin osakkeenomistajalle. Tällainen etu ei saa olla kokonaisuutena arvioiden epäoikeutettua, jotta toimi ei riko osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta. Vakuusvastuun rajoittaminen geneerisillä rajoituslausekkeilla voi olla ongelmallista yhtiön johdon tehtävien näkökulmasta. Jos vakuus rajoitetaan määrään, joka on liiketaloudellisesti perusteltu, ei ongelmia syntyne myöskään suhteessa johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuteen. Erityisesti jos osapuolet ovat erimielisiä vakuuksien määrästä, voidaan johdon katsoa toimineen huolellisuusvelvoitteensa vastaisesti. Geneeriseen vakuusvastuun rajoituslausekkeeseen liittyy riski osapuolten eriävästä näkemyksestä annettujen vakuuksien määrästä. Jos tätä joudutaan selvittämään jälkikäteen esimerkiksi tuomioistuimessa, liittyy lausekkeeseen riski sen tulkinnasta. Tuomioistuin voi katsoa vakuuksia annetun laajuudessa, joka rikkoo osakeyhtiölakia. Jos vakuuksia katsotaan annetun osakeyhtiölain vastaisesti, liittyy vakuusjärjestelyyn riski oikeustoimen sitomattomuudesta, varojen palautusvelvollisuudesta, takaisinsaannista vakuudenantajan insolvenssimenettelyssä, vahingonkorvausvelvollisuudesta sekä rikosoikeudellisesta vastuusta. Vakuudenantajan ja -saajan riskipositioiden kannalta on huomattava, että muun muassa yhtiön toiminnan tarkoituksen ja laitonta varojenjakoa koskevan säännöksen voidaan katsoa yksittäistapauksessa rajoittavan yhtiön edustajan toimivaltaa. Osakeyhtiölain vastaisesti annettu vakuus voi näin ollen sitoa yhtiötä, jos pankin katsotaan olleen vilpittömässä mielessä. Geneerinen vakuusvastuun rajoituslauseke jättääkin sekä vakuudensaajan että vakuudenantajan riskipositiot epäselviksi.