Browsing by Author "Uljas, Raisa"

Tässä tutkielmassa selvitetään ensinnäkin valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 25 artiklassa määrätyn valtiosopimusten väliaikaisen soveltamisen määritelmä ja tarkoitus. Tällä on merkitystä artiklan tulkinnan ja siten soveltamisen kannalta. Valtiosopimusta sovelletaan pääsääntöisesti sen hyväksymisestä tai allekirjoittamisesta sen voimaantuloon. Toisaalta valtiosopimus voi tulla joidenkin osapuolten osalta voimaan, jolloin väliaikainen soveltaminen päättyy voimaantuloon, samalla kun tuon valtiosopimuksen väliaikainen soveltaminen jatkuu niiden osapuolten osalta, jotka eivät ole vielä saattaneet valtiosopimusta voimaan. Valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä motivoi monet eri syyt soveltaa valtiosopimuksia ennen niiden voimaantuloa, mutta yleisin ja ensisijaisin syy on valtiosopimuksessa käsitellyn aiheen, tilanteen tai tapahtuman kiireellisyys. Tämän pohjalta tutkitaan valtiosopimusten väliaikaisen soveltamisen oikeudellista järjestelmää, oikeudellisia vaikutuksia sekä tuota instrumenttia säätelevän VCLT 25 artiklan suhdetta muihin VCLT:n määräyksiin. Tutkielmassa selvitetään, että VCLT 25 artikla ei ole muista artikloista riippumaton eikä muodosta se muodosta omaa täysin itsenäistä järjestelmäänsä, vaan muilla VCLT:n määräyksillä on vaikutuksia sen tulkintaan ja soveltamiseen. VCLT 25 artiklan 2 kappaleessa on toisaalta määrätty ainoastaan valtiosopimusten väliaikaiseen soveltamiseen soveltuvasta päättämismenettelystä. Artiklat, joiden suhdetta valtiosopimusten väliaikaiseen soveltamiseen tarkastellaan, koskevat tapoja ilmaista suostuminen valtiosopimuksen noudattamiseen (11 artikla), velvollisuutta olla tekemättä tyhjäksi valtiosopimuksen tarkoitusta ja päämäärää (18 artikla), valtiosopimuksen voimaantuloa (24 artikla), sopimusten sitovuuden periaatetta (26 artikla), suhdetta kansallisen lain määräyksiin (27 artikla) ja valtiosopimusten pätemättömyyttä (46 artikla), varaumia (II osa 2 osasto), valtiosopimuksen rikkomisesta johtuvaa täytäntöönpanon päättymistä tai sen soveltamisen keskeyttämistä (60 artikla) sekä valtioseuraantoa, valtion vastuuta ja vihollisuuksien puhkeamista (73 artikla). Tutkielmassa selvitetään myös kansainvälisten järjestöjen valtiosopimusten väliaikaista soveltamista koskevaa käytäntöä. Tämä johtuu siitä, että kansainvälisiä järjestöjä koskeva vuoden 1986 Wienin yleissopimuksen 25 artikla on lähes identtinen VCLT 25 artiklan kanssa. Kansainvälisten järjestöjen käytäntö tarjoaa siis hedelmällistä ja arvokasta tietoa aiheeseen liittyvästä käytännöstä. ILC katsookin, että valtiosopimusten väliaikaista soveltamista koskevat luonnossuositukset soveltuvat yhtä lailla kansainvälisiin järjestöihin. Suositusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, mitkä VCLT:n artiklat ovat olennaisimmat valtiosopimusten väliaikaisen soveltamisen kannalta. Lisäksi ne auttavat ymmärtämään VCLT:n kehyksen laajemmin. Suositusten tavoitteena on ohjata ja auttaa valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä soveltamaan valtiosopimuksia väliaikaisesti siten, että se on yhdenmukaista olemassa olevien kansainvälisen oikeuden sääntöjen ja käytännön kanssa. Lisäksi suositukset edistävät termien johdonmukaista käyttöä ja siten auttavat välttämään sekaannuksia sopimussuhteissa. Suositukset heijastavat olemassa olevia kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Ne pohjautuvat sekä VCLT:n että vuoden 1986 Wienin yleissopimuksen 25 artiklaan sekä valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen käytäntöön. Tämän perusteella suositukset eivät luo uutta oikeutta. Suositukset koskevat itse suositusten soveltamisalaa, yleistä sääntöä, väliaikaisesta soveltamisesta sopimisen muotoa, väliaikaisen soveltamisen aloittamista, sen oikeudellisia vaikutuksia, vastuuta valtiosopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisesta, väliaikaisen soveltamisen päättymistä ilmoituksella aikomuksesta olla tulematta valtiosopimuksen osapuoleksi sekä valtiosopimusten väliaikaisen soveltamisen suhdetta sisäisen oikeuden määräyksiin. Valtiosopimusten väliaikaista soveltamista koskevan kysymyksen käsittely on vielä ILC:ssa kesken. Erityisraportoija selvittää vielä VCLT 25 artiklan suhdetta ainakin valtiosopimuksiin, joissa taataan oikeuksia yksilöille. ILC todennäköisesti siis ehdottaa lisää suosituksia hyväksyttäväksi. Asian keskeneräisyyden vuoksi tutkielmassa ei ole ollut saatavilla valtioiden tai oikeuskirjallisuuden kannanottoja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.