Browsing by Author "Välimaa, Ville"

Sivu-urakan alistamismenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, jossa varsinaisten urakkasopimusten lisäksi rakennusurakan osapuolet solmivat keskenään niin kutsutun alistamissopimuksen. Alistamissopimuksella on tarkoitus alistaa sivu-urakat rakennushankkeen pääurakalle. Alistamissopimus tehdään yleensä käyttäen sivu-urakan alistamissopimus –lomaketta RT 80271. Alistamissopimuksen osapuolina ovat rakennuttaja, pääurakoitsija sekä kaikki alistettavat sivu-urakoitsijat. Koska pääurakoitsija on monien alistamissopimuksen sille tuomien oikeuksien ja velvollisuuksien myötä keskeisin toimija alistamismenettelyssä, on aihetta perusteltua tarkastella nimenomaan pääurakoitsijan näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on lainopin metodia hyödyntäen tulkita alistamissopimuksen ehtoja sekä selvittää yhtäältä sitä, millaisiin velvollisuuksiin pääurakoitsija alistamissopimuksella sitoutuu ja toisaalta sitä, millaisia oikeuksia alistamissopimus pääurakoitsijalle tuo. Jotta pääurakoitsijan asemaa voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti, tulee tälle tarkastelulle ensin asettaa ne puitteet, jotka määrittävät alistamissopimuksen pääurakoitsijalle oikeuksia ja velvollisuuksia asettavien ehtojen soveltamisedellytykset. Tätä silmällä pitäen tutkielmassa käsitellään kysymykset siitä, miten alistamissopimus syntyy ja miten se päättyy sekä esitetään perusteltu näkemys siitä, mikä on alistamissopimuksen suhde muihin urakka-asiakirjoihin. Alistamissopimukseen liittyvien yleisten kysymysten jälkeen tutkielmassa perehdytään tarkemmin siihen, mitä velvollisuuksia alistamissopimus pääurakoitsijalle tuo ja mikä tarkkaan ottaen on näiden velvoitteiden sisältö. Keskeisimmät alistamismenettelyn myötä pääurakoitsijalle tulevat velvoitteet on tutkielmassa jaettu yhteensovittamis- ja aikatauluvelvoitteisiin, viivästyssakon maksuvelvollisuuteen viivästystilanteissa, reklamaatiovelvollisuuteen viivästystilanteissa sekä myötävaikutusvelvollisuuteen sivu-urakan purkautuessa. Tutkielmassa käsitellään myös kysymystä siitä, miten alistamissopimuksen mukaan pääurakoitsijalle siirtyvät yhteensovittamis- ja aikatauluvelvoitteet eroavat niistä pääurakoitsijan työnjohdollisista tehtävistä, jotka sille kuuluvat YSE 1998-ehtojen 4 ja 5 §:n perusteella. Pääurakoitsijan alistamissopimuksen mukaisten velvoitteiden ja vastuiden vastapainona alistamissopimus tuo pääurakoitsijalle myös tiettyjä oikeuksia. Tutkielmassa tarkastellaan pääurakoitsijan oikeutta sivu-urakoitsijan hyväksymiseen ja sivu-urakkasopimuksen tarkastamiseen, pääurakoitsijan ohjeenanto-oikeutta suhteessa sivu-urakoitsijaan sekä pääurakoitsijan oikeutta sivu-urakoitsijalle tulevien maksuerien hyväksymiseen. Monet pääurakoitsijan alistamissopimuksen mukaisista oikeuksista on tulkittavissa pääurakoitsijan kannalta sekä oikeuksiksi että velvollisuuksiksi – niiden keskeisin tarkoitus on kuitenkin turvata pääurakoitsijan mahdollisuuksia selviytyä alistamissopimuksen mukaisista vastuistaan. Lopuksi tutkielmassa käsitellään vielä alistamismenettelyyn osallistuvien urakoitsijoiden keskinäistä vahingonkorvausvastuuta. Ilman alistamissopimusta urakoitsijat eivät ole sopimussuhteessa toisiinsa ja näin ollen viivästys- ja vahinkotilanteissa urakoitsijat joutuvat kääntymään yleensä rakennuttajan puoleen. Alistamissopimus sisältää ehdot urakoitsijoiden keskinäisestä vahingonkorvausvastuusta sekä tähän liittyvästä rakennuttajan vastuunrajoituksesta. Urakoitsijoiden keskinäiseen vahingonkorvausvastuuseen liittyy useita erityiskysymyksiä, joita tutkielman viimeisessä jaksossa tarkastellaan sekä yleisen vahingonkorvausoikeuden että erityisesti alistamissopimuksen näkökulmasta.