Browsing by Author "Valmari, Tuija"

Tutkielmassa käsitellään elatusvelvollisen oikeutta vapautua elatustukivelan takautumissaatavasta. Tutkielman tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, miten elatuslainsäädännössä on huomioitu elatusvelvollisen heikentynyt maksukyky sen jälkeen, kun siviilioikeudellisesta elatusavusta on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös. Tutkielmassa on erityisesti etsitty vastausta siihen kysymykseen, millä edellytyksillä maksuvapautuksia on myönnetty elatusturvalain (671/1998) aikana, sekä siihen, millä edellytyksillä maksuvapautus voidaan myöntää nykyisen elatustukilain (580/2008) pohjalta. Tarkastelussa keskitytään erityisesti siihen, miten elatusvelvollisen tuloja, menoja ja varallisuutta on arvioitu. Tutkimusmateriaalina on käytetty Kuopion hallinto-oikeuden elatustuen takautumissaatavasta vapauttamista koskevia ratkaisuja vuosilta 2000–2009, jotka perustuvat jo aiempaan, kumottuun elatusturvalakiin. Ratkaisuja on analysoitu pääosin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Toisena materiaalina ovat sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisut, jotka perustuvat uuteen elatustukilakiin, joka tuli voimaan 1.4.2010. Näiden materiaalien pohjalta tutkielmassa on analysoitu maksuvapautusta koskevaa viranomaisen päätösargumentointia. Tutkimuksesta käy ilmi, että elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen arvioiminen on ollut hankalaa elatusturvalain aikana. Maksuvapautusta koskeva sääntely mahdollisti laajan tulkintavallan, mikä johti jokseenkin sekavaan oikeuskäytäntöön ja erikoisiin laintulkintatilanteisiin. Yhtenäistä linjaa siitä, milloin elatusvelvollista pidettiin maksukyvyttömänä, ei ollut. Elatusvelvollisten asema saattoi näin ollen vaihdella asuinkunnan mukaan. Tutkielman perusteella elatustukilaki on sinällään parempi versio edeltäjästään, mutta kuitenkin riittämätön. Elatustukilain tulkinta ja täsmentäminen jäi Kelan tehtäväksi. Elatustukilakia koskevan hallituksen esityksen mukaan maksuvapautuksen perusteet oli suurilta osin tarkoitus säilyttää ennallaan. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että perusteet ovat jokseenkin muuttuneet. Maksuvapautusharkinnassa on siirrytty velallisen tosiasiallisen maksukyvyn tarkastelusta lähinnä velallisen bruttotulojen, sekä toisaalta maksukyvyttömyyden aiheuttaneen syyn tarkasteluun. Tämän tutkimuksen ympärille on mahdollista luoda jatkotutkimusta täydentämällä sitä Kansaneläkelaitokselta pyydettävällä aineistolla. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi pyytämällä Kansaneläkelaitokselta maksuvapautuspäätökset otantatutkimuksena edeltävältä vuodelta. Em. materiaalin avulla voitaisiin analysoida esimerkiksi sitä, kuinka Kansaneläkelaitos, jonka tehtäväksi elatustukilain tulkinta ja täsmentäminen jäi, on onnistunut soveltamaan elatustukilain 21 §:n maksuvapautuksen edellytyksiä.