Browsing by Author "Virkkala, Talvikki"

Naisten ympärileikkauksella tai sukuelinten silpomisella tarkoitetaan perinteistä haitallista käytäntöä, johon sisäl-tyy jonkinlainen naisen sukuelimien vahingoittaminen kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä. Tutkielmassa käsitellään naisten ympärileikkausperinnettä perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ja tavoitteena on liittää ilmiö oikeudelliseen kontekstiin. Tutkimuskysymyksiä ovat miksi perinne on kielletty eli toisin sanoen, mitä oikeuksia se loukkaa ja miten käytäntöä käsiteltäisiin Suomessa rikoslain ja lastensuojelulain säännösten perusteella. Naisten ympärileikkauksen mahdollisten uskonnollisten ja joka tapauksessa kulttuuristen perusteiden vuoksi tutkielmassa käsitellään perinnettä myös uskonnon harjoittamisen ja vähemmistön kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta tavoitteena hahmottaa monikulttuurisen yhteiskunnan hyväksyttävien ja hylättävien perinteiden rajoja. Tässä tarkastelussa hyödynnetään laajemminkin vähemmistön oikeuksia käsittelevää teoriaa ja pohditaan ihmisoikeuksien universaalisuutta kyseenalaistavan kulttuurirelativistisen lähestymistavan mahdollisuutta puolustella perinnettä ja sen ylläpitoa. Lisäksi tarkastellaan Ruotsin ja Ranskan rikoslainsäädännöllisiä ratkaisuja ilmiöön. Naisten ympärileikkaus näyttäytyy hyvin monitahoisena ja monimutkaisena perinteenä. Se on määritelty erityiseksi sukupuolisen väkivallan muodoksi ja valtioille on myös asetettu nimenomainen velvoite kriminalisoida perinne ja rangaista siihen osallistuneita. Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovat tahot ovat katsoneet sen olevan verrattavissa kidutukseen tai vähintäänkin epäinhimilliseen kohteluun. Myös Suomessa sitä on pidetty ihmisarvon vastaisena ja siten koko oikeusjärjestelmän perusteiden vastaisena kohteluna. Vähemmistön kulttuurin ylläpitämisen ja uskonnon harjoittamisen rajoiksi hahmottuu ruumiillisen koskematto-muuden ja erityisesti lapsen ruumiillisen koskemattomuuden suoja. Toisaalta poikien ympärileikkaus ja erityisesti sitä koskevan korkeimman oikeuden päätöksen perustelut kyseenalaistavat tämän suoja ehdottomuutta. Sen paremmin yksilön oikeus kulttuuriinsa ja uskontoonsa kuin huoltajien oikeus kasvattaa lastaan uskontonsa ja kulttuurinsa edellyttämällä tavalla eivät kuitenkaan voi oikeuttaa tyttölapsen ympärileikkausta. Suomessa sitä pidettäisiin rikoslain henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena ja todennäköisesti törkeänä pahoinpitelynä. Alaikäisen ympärileikkaus tai sen uhka voivat myös käynnistää lastensuojelulliset toimenpiteet ja viime kädessä huostaanoton. Lapsen koskemattomuuteen vakavasti puuttuvien leikkausten lisäksi naisten ympärileikkausperinteeseen sisältyy myös lievempiä leikkausmuotoja sekä aikuiselle naiselle tehtäviä leikkauksia. Ihmisarvon ja yksilön luonnollisen arvon loukkaamattomuudesta voidaan hakea tukea myös näiden kiellolle. Toisaalta aikuisen naisen lievän leikkauksen kiellon oikeutusta hämärtää Suomessakin sallitut kosmeettiset intiimikirurgiset leikkaukset. Vaikka kulttuuri perinteen puolustuksena on tyrmätty, vaikuttavat kulttuuriset seikat perinteen oikeudellisenkin tarkastelun taustalla.