Browsing by Author "Wardi, Jasmin"

Lähipiiritransaktioiden yksityiskohtaista sääntelyä on kevennetty Suomessa nykyisen osakeyhtiölain säätämisen myötä. Toisin kuin vuoden 1978 osakeyhtiölaki, nykyinen OYL ei sisällä nimenomaista sääntelyä esimerkiksi lähipiiriin kuuluville annettavista lainoista ja vakuuksista, vaan sääntely on pääasiassa OYL:n yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden varassa. Keskiöön nousevat erityisesti johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite, yhdenvertaisuus sekä yhtiön toiminnan tarkoitus. Euroopan komissio on antanut ehdotuksen uudeksi osakkeenomistajien oikeuksia koskevaksi direktiiviksi, jossa säänneltäisiin myös lähipiiritransaktioita. Direktiivin omaksuminen merkitsisi selvää suunnanmuutosta kohti yksityiskohtaista sääntelyä. Ehdotettu uusi sääntely toimii innoituksena sääntelyn nykytilan tutkimiselle ja vaihtoehtoisten mallien selvittämiselle. Lähipiirisääntelyllä pyritään puuttumaan niihin tilanteisiin, joissa yhtiön johto tai kontrollivaltaa käyttävät osakkeenomistajat pyrkivät käyttämään lähipiiritransaktioita välineenä laittomaan arvon viemiseen yhtiöstä yksityisen intressinsä eduksi. Mahdollisuus hyväksikäyttävien liiketoimien toteuttamiseen johtuu suureksi osaksi informaatioepäsymmetriasta, joka päämies-agentti -suhteissa vallitsee ja lähipiiriliiketoimiin liittyviä kysymyksiä lähestytäänkin työssä agentuuriongelman kautta. Toiselta puolen on kuitenkin tärkeää huomata, että lähipiiritransaktiot voivat olla yhtiölle ja sen osakkeenomistajille edullisia ja joissain tapauksissa jopa välttämättömiä, eikä niihin siten aina liity hyväksikäyttävää elementtiä. Sääntelyn haasteena onkin se, miten estää hyväksikäyttävien lähipiiritransaktioiden tekeminen vaikeuttamatta kuitenkaan yhtiölle edullisten liiketoimien tekemistä lähipiiriin kuuluvan tahon kanssa. Työssä keskitytään seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) minkälaisia teoreettisia sääntelymalleja lähipiiritransaktioiden kontrollointiin on olemassa, 2) minkälainen malli Suomessa on valittu ja kuinka toimivana valittua mallia voidaan pitää, ja 3) millaiseen suuntaan nykyinen malli teoreettisessa viitekehyksessä muuttuisi, mikäli komission ehdottama direktiivi tulisi voimaan pääpiirteittäin ehdotetunlaisena? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen käsittely luo pohjan työlle ja osoittaa, ettei mikään yksittäinen keino lähipiiritransaktioiden kontrollointiin ole yksinään täydellisesti toimiva ja ongelmaton. Erilaisten sääntelymallien kartoittaminen ja kunkin etujen ja haittojen arvioiminen on edellytyksenä paitsi Suomessa valitun mallin kattavalle analysoinnille myös sen hahmottamiselle, mihin suuntaan ehdotettu uusi sääntely veisi niin teoriassa kuin käytännössä. Sääntelyyn liittyvien kysymysten konkretisoimiseksi työssä käsitellään lisäksi management buyout (MBO) -tilanteita ja tarkastellaan niitä ilmiöitä, joita nykyisen ja ehdotetun sääntelyn johdosta käytännön tasolla ilmenee. Työssä käytettynä tutkimusmetodina on pääasiassa oikeusdogmatiikka. Tarkoituksena on kuitenkin selvittää oikeustilan sisällön lisäksi myös pragmaattisesti käytännössä toimivia vaihtoehtoja, jolloin työtä voidaan pitää osin myös oikeustaloustieteellisenä. Lähipiiritransaktiot ovat kansainvälinen ilmiö, minkä johdosta teoreettinen malli perustuu pitkälti kansainväliseen kirjallisuuteen, kotimaisen oikeuskirjallisuuden tukiessa esitettyä.