Browsing by Author "Wiik-Blåfield, Heini"

Kilpailu- ja työoikeuden rajapinta on jännittynyt. Jännitteen taustalla on yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi taloudellisten perusvapauksien ja sisämarkkinoiden toimivan kilpailun korostuminen sekä poliittisessa päätöksenteossa että oikeuskäytännössä. Jännite on johtanut tilanteeseen, jossa kansallisen työoikeuden, etenkin työmarkkinajärjestöjen ja työehtosopimusten, kilpailulainsäädännön soveltamisalarajaus voi aiheuttaa merkittäviä kilpailunrajoitustilanteita. Vallitseva yhteiskuntapoliittinen tilanne sekä taloudellista tehokkuutta ja markkinoiden toimivuutta korostava suuntaus voivat myös välillisesti vaikuttaa siihen, millaiseksi kilpailuoikeuden ja työoikeuden suhde muodostuu. Viime kädessä tuomioistuin joutuu ratkaisemaan tästä jännitteestä johtuvat ristiriidat. Perinteisesti työmarkkinat on rajattu kilpailulainsäädännön soveltamisalasta. Kilpailulain 2 §:n mukaan kilpailulakia ei sovelleta sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita. Kilpailulain soveltamisalarajausta on tulkittu siten, että työehtosopimusoikeuden ydinalueen ulkopuolelle menevä sääntely, joka vahingollisella tavalla rajoittaa kilpailua, kuuluu kilpailulain soveltamisalaan. EU:n jäsenmaissa kilpailulainsäädäntöä on pyritty harmonisoimaan, mikä on nostanut esiin kilpailuoikeudellisen sääntelyn mahdollisen vaikutuksen ja soveltamisen ongelmat perinteisesti työoikeuden sääntelyyn piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Yksittäiset oikeustapaukset, joissa kilpailuoikeus ja taloudelliset perusvapaudet ovat osittain päällekkäin työoikeuden ja sosiaalisten perusoikeuksien kanssa, ovat sisämarkkinoilla kyseenalaistaneet perinteisen kilpailu- ja työoikeuden välisen rajanvedon. Työmarkkinajärjestöjä ja työehtosopimuksia koskeva kilpailu- ja työoikeuden päällekkäisyys sekä oikeuskäytännönmuutos näkyvät esimerkiksi työtaistelutoimissa. Aiemmin työtaisteluoikeutta on pidetty lähes loukkaamattomana perusoikeutena, mutta 2000-luvun Viking-ratkaisussa EUT on antanut painoarvoa kilpailuoikeudellisille elementeille ja jopa etusijan taloudellisille perusvapauksille suhteessa palkansaajien työtaisteluoikeuteen. Toimivan kilpailun taustalla on ajatus markkinoiden tehokkuudesta, jolloin resursseja vapautuu muuhun toimintaan ja ne allokoituvat tehokkaasti. Kilpailulainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että markkinamekanismi voi toimia ja edistämään resurssien tehokasta allokoitumista. Kilpailulain tavoitteena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Toimivan kilpailun näkökulmasta työmarkkinajärjestöjen toiminta ja työehtosopimukset voivat muodostaa merkittäviä kilpailunrajoituksia ja jopa estää uusien yritysten markkinoille pääsyn. Työehtosopimuksilla on luonnostaan kilpailua rajoittava luonne. Esimerkiksi yrityksen toimintavapautta rajoittavat työehtosopimusmääräykset, kuten vuokratyövoiman käyttörajoitus, voivat muodostaa kilpailunrajoituksen. Tutkielmassa tarkastellaan työmarkkinajärjestöjen, työtaistelujen ja työehtosopimusten vaikutusta toimivaan kilpailuun ja markkinoille pääsyyn oikeustaloustieteellisen näkökulman ja käytännön esimerkkien kautta. Oikeustaloustiede muodostaa talouden toiminnan analyysin ja juridisen lähestymistavan välille vuorovaikutussuhteen. Tutkielmassa tarkastellaan voidaanko työmarkkinajärjestöihin ja työehtosopimuksiin soveltaa kansallisia ja EU:n kilpailusäädöksiä, etenkin SEUT 101 ja 102 artikloja. Tutkielmassa lisäksi perehdytään siihen, miten työmarkkinajärjestöt, yleissitovat työehtosopimukset ja työtaistelutoimet vaikuttavat toimivaan kilpailuun ja markkinoille pääsyyn sekä näiden taloudellisiin vaikutuksiin.