Browsing by Author "Wirtamo, Minna"

Vastuullisuus on ollut yksi keskeisistä yritystoimintaan vaikuttavista teemoista viime vuosina. Samalla kun yhteiskunnan ja sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelle ovat kasvaneet, yritysvastuun sääntely on myös kiristynyt. Yritysvastuuseen kohdistuukin suuri määrä alati muuttuvaa ja kehittyvää monitasoista sääntelyä. Yritysvastuun yhtenä ulottuvuutena on yritysten sosiaalisen vastuu, jonka perustana on puolestaan odotus siitä, että yritys kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmis- ja työoikeuksia. Niin kutsuttu huolellisuusvelvoite (due diligence) on yrityksille työkalu toteuttaa yritysvastuuta ja siihen sisältyvää ihmisoikeusvastuutansa käytännössä. Huolellisuusvelvoite on perinteisesti pohjautunut kansainväliseen ei-sitovaan sääntelyyn sekä yrityselämän itsesääntelyyn, mutta trendinä viime vuosina on ollut oikeudellisesti sitovan eli niin kutsutun pakollisen huolellisuusvelvoitteen (mandatory due diligence) säätäminen eri EU-maissa ja muualla maailmassa. Myös EU:ssa valmistellaan parhaillaan huolellisuusvelvoitteeseen tähtäävää lainsäädäntöä: komissio julkaisi direktiiviehdotuksensa yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta helmikuussa 2022. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella edellä kuvattua kehittyvää ja oikeudellistuvaa yritysvastuuta, yritysten ihmisoikeusvastuuta erityisesti työoikeuksien kontekstissa sekä huolellisuusvelvoitteen sisältöä. Tutkielmassa kuvataan yritysvastuun kehitystä yleisellä tasolla sekä käydään läpi ja systematisoidaan yritysvastuun sääntelyympäristöä mukaan lukien kansainvälinen, EU-, kansallinen sekä itsesääntelytaso. Kehyksen avulla luodaan ymmärrystä yritysvastuusta oikeudellisena ilmiönä. Tämän jälkeen tutkielmassa tarkastellaan yritysvastuuseen sisältyvää ihmisoikeusvastuu-ulottuvuutta. Tässä yhteydessä tarkastellaan mitä kansainväliset ihmis- ja työoikeudet ovat, miten yritystoiminta liittyy ja voi vaikuttaa niihin, sekä millaisia odotuksia yrityksiin kohdistuu niiden huomioimiseksi. Lopuksi tutkielmassa käsitellään huolellisuusvelvoitetta, joka toisinaan näyttäytyy melko abstraktina ja jäsentymättömänä käsitteenä. Siten sen määrittelyllä ja tulkinnalla on keskeinen merkitys yrityksille, kun nämä toteuttavat ihmisoikeusvastuutaan. Parhaassa tapauksessa huolellisuusvelvoite voi toimia tehokkaana työkaluna, jonka avulla yritys voi pyrkiä varmistamaan, että sen omissa toiminnoissa sekä tuotantoketjuissa työskennellään eettistä tarkastelua kestävissä työolosuhteissa.