Browsing by Author "Yli-Kankahila, Heidi"

Tässä pro gradu -tutkielmassa esitän liikkeeseenlaskijan tiedonantovirheen seurauksena sijoittajalle aiheutuneen korvattavan vahingon määrän laskemisen periaatteet. Korvattava vahinko lasketaan tapahtumatutkimuksella, joka perustuu osakkeen hypoteettisen hinnan määrittämiseen osakkeen tuoton kautta. Menetelmän tarkoituksena on selvittää osakkeelle tiedonantovirheen vaikutusaikana kertynyt epänormaali tuotto ja verrata tätä osakkeen tuoton keskihajontaan sellaiselta ajanjaksolta, jolloin tiedonantovirhe ei rasittanut osakkeen hinnanmuodostusta. Tällöin voidaan määrittää osakkeelle tiedonantovirheen vaikutusaikana kertynyt tilastollisesti merkitsevä epänormaali tuotto, jonka avulla osakkeen häiriötön hypoteettinen arvo tiedonantovirheen vaikutusaikana voidaan laskea. Sijoittajalle aiheutunut korvattava vahinko on tällöin tiedonantovirheen rasittaman osakkeen hinnan ja hypoteettisen arvon erotus osakkeen kaupantekohetkellä. Tiedonantovirheen ja sijoituspäätöksen välisen syy-yhteyden näyttämiseen käytetään markkinavilppiteoriaa. Teorian perustaman luottamusolettaman mukaisesti liikkeeseenlaskijan tiedonantovirheen seurauksena vahinkoa kärsineen sijoittajan ei tarvitse näyttää perustaneensa sijoituspäätöstään juuri tiedonantovirheen seurauksena virheelliseksi muuttuneeseen markkinainformaatioon. Sijoittajan voidaan tehokkailla markkinoilla katsoa luottaneen osakkeen hinnan ja siitä saatavissa olevan informaation väliseen vastaavuuteen. Markkinoiden tehokkuuden kriteerin voidaan lähtökohtaisesti katsoa täyttyvän ainakin Nasdaq Helsingin vaihdetuimpien osakkeiden kohdalla, mutta arvio on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Sijoittajalla katsotaan olevan todistustaakka liikkeeseenlaskijan tiedonantovirheen seurauksena aiheutuneen korvattavan vahingon määrästä. Korvattavan vahingon määrän osalta esitän myös siihen liittyvän näyttökynnyksen korkeuteen kohdistuvaa pohdintaa. Vahingon määrästä voi tapauskohtaisesti olla mahdotonta esittää uskottavaa näyttöä tai tällainen näyttö voi olla saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla. Tällöin tuomioistuin arvioi sijoittajalle aiheutuneen korvattavan vahingon määrän. Näin ollen sijoittajalle aiheutuneen korvattavan vahingon määrän laskemiseen on pääsääntöisesti käytettävä tapahtumatutkimusta, mutta poikkeustapauksissa tuomioistuin arvioi korvattavan vahingon määrän.