Browsing by Author "Ylinen, Iisa"

Hallinnollisten sanktioiden käyttö laissa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisen seuraamuksina on lisääntynyt entisestään. Toisaalta hallinnollisten sanktioiden lisääntymisen taustalla on nähty Euroopan unionin lainsäädännöstä seuraava vaikutus, mutta myös kansallinen lainsäätäjä on nähnyt erilaiset hallinnolliset seuraamukset useissa tilanteissa tarkoituksenmukaisemmiksi ja kevyemmiksi seuraamuksiksi verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Tässä tutkielmassa lähestytään hallinnollisten sanktioiden alakategoriaan kuuluvia rangaistusluonteisia hallinollisia maksuseuraamuksia tilaajavastuulain mukaisen laiminlyöntimaksun kannalta. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) sisältää laiminlyöntimaksun langettamismahdollisuuden tilanteissa, joissa työn tai vuokratyöntekijän tilaaja ei ole selvittänyt sopimusosapuolensa kykyä selviytyä lakisääteisistä velvoitteistansa tai tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn tahon kanssa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, mitä tällaisen hallinnollisen rangaistusluonteisen maksuseuraamuksen määrääminen merkitsee hallintoprosessuaalisen menettelyn kannalta. Asiaa lähestytään Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan 6 artiklan ja sitä koskevan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön pohjalta. Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksua arvioidaan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä muodostuneiden Engel -kriteereiden valossa. Engel -kriteerit toimivat lähtökohtana ihmisoikeustuomioistuimen arvioidessa onko jotakin seuraamusta pidettävä rikosoikeudellisena ja siten ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan rikoshaaran alaisuuteen kuuluvana. Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksua ei voida Engel -kriteereiden valossa tarkasteltuna pitää rikosoikeudellisena seuraamuksena, mutta huomattavaa on, että perinteisesti rikosprosessiin liittyvät oikeusturvatakeet voivat tulla tietyssä määrin sovellettaviksi laiminlyöntimaksua koskevaa asiaa hallintotuomioistuimessa käsiteltäessä. Tutkielmassa tarkastelun kohteeksi on otettu erityisesti syyttömyysolettama, itsekriminointisuoja sekä suullista käsittelyä koskevat menettelyperiaatteet. Tutkielmassa tarkastellaan muun muassa sitä, millaisen sisällön nämä periaatteet voivat saada hallintoprosessissa hallintotuomioistuimessa.