Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "EU Internal Market Law"

Sort by: Order: Results:

  • Virkkunen, Mia (2024)
    Oikeuksien sammumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa immateriaalioikeuden haltijalleen tuottama yksinoikeus lakkaa markkinoille saattamisen yhteydessä. Oikeuksien sammuminen on keskeinen keino varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:ssa, kun oikeudenhaltija ei lähtökohtaisesti voi estää tekijänoikeussuojaa saavan teoksen, tavaramerkillä varustetun tavaran tai patentin suojaaman keksinnön jälleenmyyntiä tai rinnakkaistuontia. Sammumisdoktriini toimii intressien tasapainottajana, kun oikeudenhaltijan yksinoikeutta rajoitetaan. Tutkielman pääasiallinen tarkoitus onkin oikeuskäytännön perusteella selvittää oikeuksien sammumisen suhdetta tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Toistan kirjallisuudessa esitetyn näkemyksen siitä, ettei vuosikymmeniä vanha tekijänoikeussääntely sovi sellaisenaan digitaaliseen ympäristöön. Oikeuksien sammumisen osalta tekijänoikeusdirektiivi 2001/29/EY ei ota huomioon digitaalisen maailman realiteetteja. Digitaalisten teosten sammumisen tulkinta on jäänyt EUT:n oikeuskäytännön varaan. Tarkastelen erityisesti ennakkoratkaisuja C-128/11 UsedSoft ja C-263/18 Tom Kabinet. UsedSoftissa EUT meni tulkinnassaan varsin pitkälle mahdollistaakseen oikeuksien sammumisen tietokoneohjelman osalta. Tom Kabinetin myötä digitaalisten eli aineettomien teosten jälkimarkkinat on nyt täysin estetty. Ratkaisu on herättänyt laajasti kritiikkiä muun muassa aineettomien ja aineellisten teosten välisen kahtiajaon vuoksi. Itse kiinnitän huomiota erityisesti EUT:n käyttämään ontuvaan argumenttiin, jonka mukaan tekijänoikeuden haltijan katsotaan saavan riittävän korvauksen työstään fyysisen teoksen ensimmäisen myynnin yhteydessä, mutta samaa ei tapahdu digitaalisen teoksen kohdalla. Tutkielmassa argumentoin, että tekijänoikeuksien sammumista tulisi jatkossa kehittää nimenomaan sääntelyn keinoin, sillä kyse on laajasti tekijänoikeuksiin vaikuttavasta asiasta. Lainsäätäjä on kuitenkin ollut haluton puuttumaan ongelmaan. Varovaisuus ilmenee esimerkiksi siitä, että asia jätettiin pois uuden tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan direktiivin (EU) 2019/790 valmistelusta, vaikka kysymys digitaalisten jälkimarkkinoiden sallimisesta oli vielä laajasti esillä julkisen kuulemisen yhteydessä. Tavaramerkkien osalta vastaan kirjallisuudessa esitettyyn kritiikkiin siitä, että EUT:n viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella tietyt tavaramerkit saavat jo liian voimakasta suojaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden kustannuksella. Erityisesti luksustavaramerkkien haltijat ovat tutkielmassa käsiteltyjen ratkaisujen mukaan voineet estää tavaroiden myöhemmän kaupanpidon vedoten “ylellisyyden tunnun” vahingoittamiseen ja siten tavaramerkin maineen vahingoittamiseen. Vastauksessani yhdyn väitteeseen siitä, että EUT:n tulkinta voi olla haitallista rinnakkaistuonnille ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteelle.
  • Vuorinen, Laura (2024)
    Unionin tuomioistuin on toistuvasti luonnehtinut SEUT 267 artiklan mukaista ennakkoratkaisumenettelyä unionin tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten väliseksi vuoropuheluksi. Tutkielmassa tarkastellaan tätä vuoropuhelua ja sen toteutumista käytännössä. Näkökulmiksi tutkielmaa jäsentämään on valittu neljä unionin oikeusperiaatetta: oikeusvarmuuden periaate, oikeusvoiman periaate, unionin oikeuden etusijaperiaate ja unionin oikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävän vaikutuksen periaate. Tutkielmassa vuorottelevat yhtäältä teoreettisemmat osuudet, joissa syvennytään näihin oikeusperiaatteisiin ja niiden merkitykseen unionin oikeudessa, ja toisaalta käytännönläheisemmät osuudet, joissa keskitytään unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja erityisesti muutamiin tutkielman aiheen kannalta erityisen kiinnostaviin oikeustapauksiin ja tuomioistuinten välisen vuoropuhelun toteutumiseen niissä. Tutkielmassa todetaan, että vuoropuhelu toimii enimmäkseen hyvin, mistä kertoo jo sekin, että kansalliset tuomioistuimet tekevät satoja ennakkoratkaisupyyntöjä vuosittain. Joissakin tapauksissa kansallisten tuomioistuinten on kuitenkin ollut vaikeaa hyväksyä saamiaan ennakkoratkaisuja, ja muutamissa yksittäistapauksissa niitä on jopa jätetty noudattamatta. Ennakkoratkaisumenettely on kuitenkin avainasemassa unionin oikeuden yhtenäisen tulkinnan ja perussopimuksilla luodun oikeuden ominaisluonteen turvaamiseksi. Tutkielmassa todetaan, että muun muassa oikeusvaltiollisuuden toteutumisen varmistaminen on ennakkoratkaisumenettelyn suojaamiseksi keskeisen tärkeää. Unionin tuomioistuimen asemaa ennakkoratkaisujen antajana ja unionin oikeuden yksinomaisena tulkitsijana ei voida horjuttaa ilman, että koko unionin oikeusjärjestys horjuu.