Browsing by Subject "AI"

The rapid advancement of AI technologies has sparked inquiries across various legal domains, including intellectual property (IP) law. While the impact of AI on copyright and patents has received considerable attention, the influence of AI on EU trademark law is also anticipated. The World Intellectual Property Organization (WIPO) has acknowledged this impact cautiously, recognizing that AI may affect certain aspects of trademark 1law. One significant domain where AI will exert its influence on trademarks is online retail platforms. These platforms have already implemented various AI applications to provide consumers with highly personalized product recommendations. Moreover, AI-driven shopping experiences, facilitated by virtual assistants like Amazon's Alexa, have redefined the role of consumers in the purchasing process, diverging from traditional shopping practices. This thesis aims to explore how the emergence of AI technologies will impact fundamental doctrines of trademark law, including the functions of trademarks, the concept of the average consumer, and the assessment of trademark infringement. Additionally, it seeks to identify the types of AI applications deployed by e-commerce platforms and advocate for necessary actions that EU legislators must undertake to address these implications within trademark law. The findings of this thesis indicate that while many prominent doctrines of EU trademark law will remain relevant amidst the rise of AI technologies, some require re-examination in the context of advanced AI applications. The transformative nature of AI necessitates a comprehensive assessment and potential recalibration of these doctrines to ensure their efficacy in regulating AI-driven environments.

Medicintekniska produkter regleras kraftigt av MDR. Den styr vad en tillverkare ska göra för att få sin produkt ut på marknaden. Medicintekniska produkter kan vara mjukvara, vilket innebär att de kan vara AI-baserade. Detta leder till att EU:s harmoniserade regler för artificiell intelligens (AIA) kan bli tillämpliga för AI-baserade medicintekniska produkter. EU:s mål med AIA är att marknaden endast ska bestå av tillförlitlig AI, eftersom det uppmuntrar till användningen av AI och till investeringar i teknologin. Situationen och rättsläget är osäkert för tillfället och både företag som individer är medvetna om riskerna som förknippas med AI. Det finns dock även flera fördelar som AI-teknologin kan leda till eller bidra till vilket betyder att man vill få kontroll över marknaden. Syftet med AIA är således att reglera teknologin genom att ställa krav och skyldigheter på AI-systemet samt de olika AI-aktörerna, som till exempel leverantören av en AI-baserad medicinteknisk produkt. Vad är tillförlitlig AI och hur uppnås det? För en leverantör, eller utvecklare av en sådan produkt, finns det intresse att få en inblick i hur den framtida miljön kommer att se ut då både MDR och AIA tillämpas på samma produkt, så att man kan förbereda sig och reagera proaktivt. Avhandlingens syfte är att ta reda på hur AIA kommer att påverka utvecklandet av AI-baserade medicintekniska produkter och hur det kommer att se ut i praktiken.

Patenttijärjestelmän ydintarkoituksena on kannustaa keksijöitä innovointiin sekä uusien keksintöjen julkistamiseen. Keksinnöllisyysarviointi on tämän kannustinvaikutuksen kohdistumisessa tärkeässä roolissa, sillä sen tarkoituksena on ehkäistä patenttien luoman yksinoikeuden myöntämistä sellaisille keksinnöille, jotka ovat niin lähellä vallitsevaa tekniikan tasoa, että niiden kehittämiseen ei vaadita patentin kaltaista kannustinta. Siksi keksinnöllisyysvaatimuksen ja alan ammattimiehen käsitteen arviointi on kiinteässä yhteydessä patenttijärjestelmän tavoitteisiin. Tekoälyn yleistymisen seurauksena innovaatioprosessit kuitenkin muuttuvat, sillä tekoälyn käyttö laajentaa vallitsevaa tekniikan tasoa, tehostaa keksinnöllistä toimintaa ja laskee innovaatioprosessien kustannuksia. Tämän lainoppia ja oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä oikeustutkimusta yhdistävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten keksinnöllisyyttä ja alan ammattimiehen käsitettä on tulkittu Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien ratkaisukäytännössä. Vallitsevan oikeustilan kautta pyritään löytämään vastaus siihen, miten keksinnöllisyyttä ja alan ammattimiehen käsitettä tulisi tulkita tekoälyavusteisten keksintöjen yleistyessä, ja miten nykyinen tapa hahmottaa keksinnöllisyys ja alan ammattimiehen käsite vastaavat kehittyvien teknologioiden luomiin paineisiin ja patenttijärjestelmän tavoitteisiin, ja tulisiko sääntelyä tai termien tulkintaa muuttaa. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä keksinnöllisyyden arviointiin käytetään ongelma-ratkaisu-menetelmää. Menetelmän seurauksena on omaksuttu inhimillinen keksinnöllisyyskäsitys, jossa arviointiin vaikuttavat esimerkiksi kuvitteellisen alan ammattimiehen keksintöprosessille asettamat odotukset sekä käsitys vallitsevasta tekniikan tasosta ja sen luomista rajoitteista. Oikeuskirjallisuudessa inhimillisen keksinnöllisyysarvioinnin korvaajaksi on ehdotettu erilaisia vaihtoehtoisia malleja, jotka korostavat joko tekoälyn asemaa tai yhteiskunnallisia näkökulmia. Tutkimuksessa havaitaan, että tekoälyn vaikutus keksinnöllisyysarviointiin on todellisuudessa oikeuskirjallisuudessa kuvattua vähäisempi. Tämän seurauksena tutkimuksessa todetaan, että tekoälyn käyttäminen keksintöprosesseissa ei nykyisessä tilanteessa aiheuta tarvetta keksinnöllisyysarvioinnin tai alan ammattimiehen käsitteen muuttamiselle. Tekoälytekniikoiden kehitys on mahdollista huomioida riittävästi nykyisessä keksinnöllisyysarvioinnissa, mikä toteuttaa parhaiten myös patenttijärjestelmän yhteiskunnallisia tavoitteita.