Browsing by Subject "Carl Schmitt"

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimus perustuu Schmittin kolmen teoksen, Valtiosääntöteorian, Poliittisen käsitteen ja Teorian partisaaneista yhtäaikaiseen luentaan. Tutkielmassa on tarkoitus luoda kuva siitä, kuinka Carl Schmittin poliittinen valtioteoria rakentuu hänen liberalismin kritiikkinsä ympärille. Aihetta käsitellään pääasiassa edellä mainittujen Schmittin kolmen teoksen kautta. Aluksi tarkastellaan Schmittin teosta Poliittisen käsite. Poliittisen käsitteen keskeisimpinä teemoina työssä esitetään Schmittin vihollisen rooli poliittisen ykseyden rakentajana, sekä toisaalta sodan ja väkivallan uhan merkitys tuon poliittisen ykseyden näkökulmasta. Schmittin Poliittisen käsite rakentuu realistisen poliittisen suuntauksen mukaisesti poliittiseksi teoriaksi. Seuraavaksi työssä käsitellään Poliittisen käsitteen kanssa lähes samaan aikaan ilmestynyttä Valtiosääntöteoriaa. Valtiosääntöteoria on Schmittin tarkastelua Weimarin tasavallan perustuslaista ja sen kaksijakoisesta luonteesta. Schmittille Weimarin tasavallan valtiosääntö näyttäytyi positivistisena liberaalina konstitutionalismina, jonka mukaisesti valtiosääntöä ihanteellisesti määrittää oikeusvaltioperiaate. Liberalistinen valtiosääntö on puhtaasti oikeudellinen ja sen tehtävänä on nimenomaisesti eristää valtion itsensä esittävät valtaoikeudet sekä kaikin tavoin pyrkiä pyhittämään yksilönoikeudet sekä kieltää valtiolta sen poliittisen aseman.Viimeisenä ennen johtopäätöksiä tässä työssä käsitellään vielä Schmittin tutkielmaa partisaaneista. Teoria partisaaneista on Schmittin vuonna 1963 ilmestynyt tutkielma sodasta, sodan muuttuneesta luonteesta ja sen uusista muodoista. Tämän lisäksi tutkielma tarkentaa Schmittin vihollisuuden käsitettä ja samalla terävöittää Schmittin liberalismin kritiikkiä jälkipoliittisessa maailmanjärjestyksessä. Carl Schmittin kolmen teoksen kautta tarkasteltuna hänen ajattelussaan rakentuu oikeuden suhde polittiseen, sekä poliittisen suhde oikeuteen. Oikeuden ja poliittisen suhteessa näyttäytyy sosiaalisen järjestyksen luonne. Schmittin aikana sosiaalinen järjestys perustui valtion muotoon. Schmittin teoriassa on siten keskeisenä käsitteenä valtio. Valtio poliittisena toimijana oli pitänyt hallussaan poliittisen monopolia jo 1600-luvulta lähtien. Kuitenkin jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen uudenlaiset poliittiset toimijat ovat aika ajoin nakertaneet valtion sekä sisäistä että ulkoista valtaa. Tämän sisäisen ja ulkoisen vallan lähdettä ja perustaa Carl Schmitt näiden kolmen teoksen kautta rakentaa ja kuvaa. Schmittin poliittinen valtioteoria rakentuu hänen käsitykselleen kaikkien poliittisten käsitteiden poleemisesta luonteesta. Näin myös Schmittin poliittinen valtioteoria asettuu poleemisesti liberalistista maailmanjärjestystä vastaan. Carl Schmittin poliittisen valtioteorian tarkoitus ei ole ainoastaan kuvata tuota vastakkainasettelua, vaan hänen teoriansa itsessään asettuu myös samalla tavalla poleemisesti liberalistista maailmanjärjestystä vastaan. Schmittin ajatuksia voi helposti peilata myös tämän päivän sosiaaliseen järjestyksen muotoon ja tilaan. Tämän tutkielman viimeisessä luvussa pohditaan Schmittin poliittisen valtioteorian luonnetta liberalismin äänekkäimpänä kriitikkona, mutta ennen kaikkea sen roolia liberalismin poleemisena vastapuolena. Schmittille absoluuttinen vihollinen on poliittisen vihollinen. Kieltämällä poliittisen, se esittää vihollisen ja vihollisuuden elämänalueiden muissa kategorioissa. Tällainen tila on Schmittille aina kaoottinen.