Browsing by Subject "Criminal Law"

Komissio teki vuonna 2012 ehdotuksen Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin. Direktiiviä koskeneet neuvottelut saatiin päätökseen 2016 ja direktiivin oli määrä tulla voimaan viimeistään 2019, mutta useat jäsenmaat laiminlöivät täytäntöönpanoa kunnes ko-missio aloitti rikkomusmenettelyn niiden jäsenmaiden kohdalla, jotka eivät olleet saattaneet direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin voimaantulo ja samanaikainen Euroopan syyttäjänviraston perustaminen johtivat petoksien vastaisen taistelun kannalta huomattavaan edistysaskeleeseen. Tässä tutkielmassa käsitellään kyseisen direktiivin kansallista voimaansaattamista ja direktiivin valmisteluun liittyneitä debatteja usean eri aiheen ympäriltä. Direktiivin valmistelussa kesti kauan näiden aiheiden johdosta, sillä neuvottelu-osapuolet eivät päässeet sopimukseen ennen kuin Unionin tuomioistuin teki päätöksen asiassa Taricco (C-105/14). Taricco ratkaisua seurasi niin kutsuttu ”Taricco II” tapaus, eli M.S.A. ja M.B. T-42/17. Tässä tutkielmassa käydään läpi Taricco -oikeuskäytäntö ja joitakin samaan teemaan kuuluvia ratkaisuja. Viimeaikainen tapaus Eurobox (C-357/19) ote-taan myös käsittelyyn. Oikeuskäytäntökatsauksen jälkeen arvioidaan direktiiviä ja puutteita sen täytäntöönpanossa komission raportin valossa. Tutkielma jatkaa käsittelemällä teorioita kriminologian teorioita valkokaulusrikollisuudesta ja petoksista. Teoriat pohjau-tuvat pitkälti Cresseyn petoskolmioon. Tutkielma käsittelee useita eri petostyyppejä ja pyrkii rakentamaan mahdollisim-man kattavan kuvan tyypillisen EU-petostehtailijan modus operandista. Petoksia käsitellään kolmena ryhmänä; ALV-petokset, petokset Unionin talousarvion tulopuolta vastaan ja petokset Unionin talousarvion menopuolta vastaan. Lopuksi tutkielma kokoaa yhteen käsiteltyjä teemoja ja pyrkii asettamaan EU-petoksen tekijän jonkin käsitellyn krimino-logian teorian muottiin. Tutkielma tunnistaa eroja petosten tekijöiden välillä riippuen siitä, toimiiko petoksentekijä orga-nisaation ulkopuolelta vai organisaation sisäpuolella. Tutkielma pyrkii arvioimaan PIF direktiivin täytäntöönpanon on-nistuneisuutta ja täytäntöönpanon implikaatioita unionin rikoslain ulottuvuuden harmonisoinnin näkökulmasta.