Browsing by Subject "Innovaatiopolitiikka"

Tutkielman tavoite on selvittää, miten Suomessa ollaan ajettu, ohjattu ja kehitetty innovaatiopolitiikkaa vuosina 2007-2020. Tarkasteluun otetaan etenkin yritysverotukseen liittyvät innovaatiopoliittiset hankkeet ja selvitykset. Innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan laajaa poliittisen päätöksenteon kokonaisuutta, jolla pyritään kannustamaan innovaatiotoimintaan sekä vahvistamaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa (T&K-toiminta). Innovaatiopolitiikalla pyritään talouskasvuun kannustamalla yrityksiä luomaan jotain uutta, eli innovoimaan. Talouskasvu on mahdollista, kun yritykset kilpailevat keskenään omilla aloillaan, ja pyrkivät luomaan toisiaan parempia tuotteita, palveluita ja prosesseja. Näin elinkeinoelämä uudistuu niin sanotun luovan tuhon ansiosta. Luovan tuhon perusajatus on, että heikommin menestyvät yritykset tai liikeideat joutuvat kilpailutilanteen hävitessään väistymään uusien tieltä. Luova tuho on siis tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi. Valtion intressi T&K-toiminnan tukemisessa voidaan perustella T&K-toiminnan luonteella ja vaikutuksilla. Kun yritys investoi tutkimukseen ja kehitykseen, tämän toiminnan mukana syntyy hyvin todennäköisesti myös tietoa, joka ei tule ainoastaan sitä kehittävän yrityksen käyttöön. Näin yritys siis paitsi vauhdittaa talouskasvua, myös mahdollisesti hyödyttää toisia yrityksiä ympärillään omalla T&K-toiminnallaan. Yritysverotuksella voidaan kannustaa yrityksiä julkisen vallan tavoitteiden kannalta hyödylliseen toimintaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Esimerkiksi yrityksille voidaan myöntää uusiin innovaatioihin liittyviä verohuojennuksia, jolloin yritykset saattavat aktivoitua innovaatiotoiminnassaan enemmän, kuin ne olisivat aktivoituneet ilman huojennusta. Yritysverotus on siis käytännön väline, jolla innovaatiopolitiikkaa toteutetaan. Tutkielmassa käsitellään muun muassa T&K-lisävähennyskokeilua vuosilta 2013-2014 sekä uusien varausmahdollisuuksien sisällyttämistä suomalaiseen yritysverojärjestelmään. Tarkasteltu ajanjakso rajataan alkamaan vuodesta 2007, sillä hypoteesi on, että 2008 alkanut finanssikriisi asetti Suomelle muutospaineita maan talouden elvyttämiseksi. Tutkielmassa käsitellään innovaatiopolitiikan ohjausta ja toteuttamista hallitusohjelmien, ministeriöiden selvitysten sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminnan kautta. Tutkielman laajuuden vuoksi muut innovaatiopolitiikan välineet, kuten julkiset hankinnat ja koulutuspolitiikka, rajataan ulos. Tutkielman laajuuden vuoksi aihe rajataan ainoastaan yritysverotukseen ja nimenomaan osakeyhtiöiden verokohteluun innovaatiopolitiikan näkökulmasta.