Browsing by Subject "Istanbulin yleissopimus"

EU:n lainsäädäntö naisiin kohdistuvan väkivallan osalta on hyvin hajanaista. EU:ssa ei ole tällä hetkellä kattavaa säädöstä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, joten suurin osa naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista eivät kuulu unionin oikeuteen. Naisiin kohdistuva väkivalta mainitaan tosin laajasti unionin ei-sitovissa instrumenteissa. Uusia lainsäädäntötoimenpiteitä tarvitaan EU-tasolla muun muassa, koska naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy edelleen. Näin ollen tutkielman tarkoituksena on ensisijaisesti lainopin avulla tarkastella kriittisesti EU:n lainsäädäntöä naisiin kohdistuvan väkivallan alalla, ja aihetta lähestytään pääasiallisesti kahdesta eri näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ilmentävät myös tätä kahtijakoa. Ensimmäinen lähestymistapa aiheeseen on, miten EU:n oma lainsäädäntö voi kehittyä naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan alalla (rikosoikeudelliset keinot, liittyminen Istanbulin yleissopimukseen). EU:ssa on viime aikoina laitettu vireille lainsäädäntöehdotuksia naisiin kohdistuvan väkivallan alalla, joten tutkielmassa tarkastellaan lähemmin näitä sekä unionin mahdollisuuksia rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin alalla. EU:n toimivalta nousee myös esille läpi tutkielman ja sitä tarkastellaan lähemmin tutkielmassa, koska toimivalta on avainpositiossa (rajoittavana tekijänä) lainsäädäntötoimenpiteiden ottamiselle naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Toimivaltakysymykset ovat myös keskiössä, kun tutkielma käsittelee EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä on ollut merkittävä vaikutus Euroopassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. On tärkeää sisällyttää myös tämä näkökulma tutkielmaan, joka tarkastelee unionin oikeutta naisiin kohdistuvan väkivallan alalla. Näin ollen tutkielman toinen tulokulma aiheeseen on, miten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kehittämät positiiviset toimintavelvoitteet naisiin kohdistuvan väkivallan alalla vaikuttavat unionin oikeuteen. Aihe vaatii teoreettisemman tarkastelun, joten Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä EU:n monimutkaista suhdetta käsitellään liitännäisesti aiheen parissa. Tutkielman näkökulma on EU-oikeudellinen, mutta tutkielmassa hyödynnetään myös kansallisia lähteitä argumentaation tueksi. Tutkielman tarkoitus on tuottaa oikeudellista argumentaatiota sen puolesta, että unionin pitäisi lähestyä lainsäädännöllisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa laajemmin kuin tällä hetkellä. Tutkielma tehdään tietoisesti perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan keinoin, eli normeja tulkitaan siten, että valittavista tulkintavaihtoehdoista valitaan se, joka edistää parhaiten perus-ja ihmisoikeuksien toteutumista.