Browsing by Subject "Kunnia"

Oikeuskirjallisuudessa on usein esitetty näkemys siitä, kuinka kunnianloukkaus rasittaa oikeusjärjestelmää vähäisenä, mutta viranomaisia paljon työllistävänä rikoksena. Kunnianloukkaustapauksista selvitetään vain noin 30 prosenttia ja suurimmassa osassa viranomaisen tietoon tulleista rikosepäilyistä esitutkintaa ei toimiteta lainkaan tai se rajoitetaan jo tutkinnan alkuvaiheessa vähäisyys- tai kustannusperusteella. Kunnianloukkaus onkin yksi esitutkinnassa eniten rajoitetuista rikosnimikkeistä. Kansalaisten luottamus viranomaisten tehokkaaseen, tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan on keskeinen tekijä rikosprosessijärjestelmässä ja voidaan pitää huolestuttavana sitä, kuinka esitutkinnan rajoittaminen on kunnianloukkaustapauksissa lisääntynyt. Lisäksi kunnia on ajan saatossa menettänyt merkittävyyttään ja sananvapaudella on kiistatta keskeisempi asema nykyisessä oikeustilassa kuin kunnian suojalla. Tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, onko kunnian suoja yhä turvattava rikosoikeudellisin keinoin. Tutkimuksessa esitetään vaihtoehdoiksi perusmuotoisen kunnianloukkauksen dekriminalisoiminen kokonaan tai osittain niin, että vain sen 1 momentin 2 kohdan mukainen halventaminen dekriminalisoitaisiin. Tutkimuksessa hyödynnetään lainopin lisäksi empiiristä oikeustutkimusmenetelmää ja käräjäoikeuksista kerätyn tutkimusaineiston avulla havainnoidaan kunnianloukkauksen nykyistä oikeustilaa ja etsitään vastausta tutkimuskysymyksiin. Kunnianloukkauksen dekriminalisointia on pohdittu jo pitkään, sillä kunnianloukkauksen tunnusmerkistö on hyvin monitulkintainen ja avoin ja perusmuotoisista kunnianloukkauksista suuri osa todella on melko vähäisiä rikoksia, joiden käsittelemiseen kallis ja hidas rikosprosessi ei ole välttämättä paras keino. Tutkimuksessa on esitelty varteenotettaviksi vaihtoehtoisiksi keinoiksi rikosprosessin sijaan kunnianloukkauksen käsittely siviiliprosessissa sekä sovittelun hyödyntäminen. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sananvapautta korostavissa tuomioissaaan linjannut, että ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen oikeus kunniaan voidaan turvata myös siviilioikeudellisin keinoin. Tutkimuksessa on päädytty siihen lopputulokseen, että kunnianloukkaussääntelyn muuttamiselle on painavia perusteita niin kriminalisointiperiaatteiden valossa kuin sananvapaudellisista ja prosessiekonomisistakin syistä.