Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "OSS"

Sort by: Order: Results:

  • Vornanen, Petro (2023)
    Hajautettu autonominen organisaatio (DAO) on nimensä mukaisesti autonomisesti tiettyä toimintaa suorittava organisaatio, joka toimii hajautetussa verkossa. DAO tarjoaa uudenlaisen organisaatiomallin, jossa päätöksenteko tehdään sen jäsenten kesken äänioikeuksia sisältävien hallinnointitokeneiden omistusten perusteella. DAO:jen toimintaperiaate perustuu älykkäisiin sopimuksiin. Älykkäät sopimukset ovat tietokoneohjelmistoja, jotka automaattisesti toteuttavat niihin koodatut toimenpiteet tiettyjen ehtojen täyttyessä. DAO:issa ne määrittelevät muun muassa niiden säännöt, päätöksentekomekanismit ja toimintalogiikan. Tutkielma käsittelee tiettyjä yhtiöoikeudellisia piirteitä sisältäviä suhteita DAO:n jäsenten ja muiden toimijoiden välillä. Tutkielmassa tutkitaan lähdekoodin käyttöä sääntelevän lisenssin soveltumista yhtiöoikeudellisen luonteen omaavaksi valvontamekanismiksi, jolla säädellään ulkoisten operaattoreiden toimintaa. Tietokoneohjelmistoina älykkäisiin sopimuksiin liittyy myös niiden lähdekoodin lisensointia koskevat kysymykset. Lähdekoodin lisensointiin voidaan soveltaa useita eri lisensointimalleja, jotka eroavat toisistaan niiden asettamien ehtojen ja rajoitusten perusteella. Tässä tutkielmassa arvioidaan eri lisenssimallien eroja ja tutkitaan, miten lähdekoodin lisenssillä pystytään estämään ulkoisten operaattoreiden opportunistinen toiminta. Tältä osin tutkielma nojautuu immateriaalioikeuden ja sopimusoikeuden oppeihin, mutta soveltaa vahvasti myös oppeja yhtiöoikeusliitännäisestä agenttiteoriasta. Tutkielmassa tutkitaan myös DAO:n jäsenten ja oikeuksien ja velvollisuuksien kollektiiviseksi omistamiseksi perustetun oikeushenkilön (englanniksi legal wrapper) välistä suhdetta. DAO:t eivät voi puutteellisen oikeushenkilöllisyytensä vuoksi omistaa tekijänoikeutta älykkään sopimuksensa lähdekoodiin tai nostaa kannetta ulkoisen operaattorin rikkoessa lisenssiehtoja. Tekijänoikeuden kollektiivinen omistaminen on kuitenkin perusteltua oikeuskeinojen käyttämisen tehokkuuden perusteella. Näin ollen syntyy tarve erityiselle oikeushenkilöllisyyden omaavalle entiteetille, joka kollektiivisesti omistaa tekijänoikeudet DAO:n älykkään sopimuksen lähdekoodiin. Painoarvo asian tarkastelussa on DAO:n jäsenten käytössä olevien juridisten strategioiden soveltumisen tutkimisessa. Tältäkin osin tutkimus nojaa vahvasti sopimusoikeudellisiin oppeihin ja yhtiöoikeusliitännäiseen agenttiteoriaan, mutta soveltaa oppeja myös oikeusteoreettisista lähteistä.
  • Oksanen, Antto (2020)
    Tutkielmani aiheena on vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot organisaatiossa Euroopan unionissa. Vapaisiin ohjelmistoihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin voidaan viitata yleisesti akronyymillä ”FOSS” (Free and open-source software), vaikka vapailla ohjelmistoilla ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on käsitteinä keskenään tietty merkitysero. Yksinkertaistettuna FOSS:ssa on kyse tietynlaisesta tietokoneohjelmistojen lisensiointitavasta. Aihepiiri on mielestäni relevantti, sillä FOSS-ohjelmistot ovat etenkin tällä vuosituhannella olleet esillä ohjelmistomaailmassa ja niiden merkityksen voidaan otaksua kasvavan entisestään. Aihepiiristä on tarjolla tällä hetkellä hyvin vähän oikeuskirjallisuutta, joten koin myös tästä syystä hyödylliseksi tutkia FOSS:ia lähemmin. Yksi syy aiheen kattamattomuuteen juridisessa mielessä on todennäköisesti aiheen teknisyys ja tuntemattomuus ohjelmistomaailman ulkopuolella. Tutkimuskysymyksiä työssäni on kolme. Pyrin selvittämään ensinnäkin, mitä FOSS-mallisilla ohjelmistoilla käytännön tasolla tarkoitetaan, sekä mihin perustuu niiden poikkeuksellinen asema ohjelmistotoiminnassa verrattuna perinteisiin, omisteisiin ohjelmistoihin. Työssäni perehdyn lisäksi siihen, miten julkinen ja yksityinen sektori ovat vastanneet avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tarjoamiin vaihtoehtoisiin tietokoneohjelmistojen hyödyntämistapoihin. Kolmanneksi, tutkimukseni pyrkii selvittämään EU:n suhtautumista FOSS:iin sekä sitä, ilmeneekö FOSS Unionin toiminnassa millään tavalla. Työssäni perehdyn etenkin siihen, miten FOSS-ohjelmistojen ominaispiirteet sekä näistä johdettavat edut ja haitat vaikuttavat FOSS-mallisten ohjelmistojen potentiaaliseen käytettävyyteen erilaisissa organisaatioissa julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä EU-tasolla. Perehdyn tutkimusaineistooni käyttäen kvalitatiivista menetelmää. Aineistonani käytän immateriaalioikeudellisten ja ohjelmistolisensioinnin teosten lisäksi Euroopan Unionin tuottamaa aineistoa aihepiiristä sekä erilaisia ohjelmistoliiketoiminnan organisaatioiden julkaisuja. Lisäksi hyödynnän ulkomaisten yliopistojen juridisista julkaisuista löytyviä artikkeleita. Lähdemateriaali sisältää etenkin ulkomaista aineistoa johtuen ohjelmistomarkkinoiden kansainvälisestä luonteesta. Pyrin paikoitellen esittämään myös reaalista argumentaatiota. Tutkimuksestani käy ilmi, että FOSS-ohjelmistojen poikkeuksellinen asema perustuu FOSS:n ominaispiirteisiin, jotka poikkeavat paikoitellen huomattavastikin niistä, joihin omisteisten ohjelmistojen kaupallisen käytön myötä on ohjelmistoliiketoiminnassa totuttu. Organisaatiot julkisella sektorilla ovat hyötyneet FOSS:sta muun muassa lisääntyneen joustavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi sekä saavuttaneet riippumattomamman aseman yksittäisistä omisteisten ohjelmistojen tarjoajista. FOSS-ohjelmistojen laajempaa käyttöä julkisella sektorilla on tosin hidastanut esimerkiksi henkilöstön puutteellinen FOSS-koulutus, mikä on saattanut johtaa avoimen lähdekoodin ohjelmistokokeilujen vähentämiseen tai lopettamiseen. Yksityisellä sektorilla yritysten positiivisten FOSS-kokemusten ollessa merkittävämmät kuin negatiiviset, uskallan ennustaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kasvattavan entisestään merkitystään tällä sektorilla, kunhan yritykset ottavat huomioon FOSS:sta johtuvat riskit asianmukaisesti. EU-tasolla FOSS:n ilmeneminen on ollut varsin rajallista ja näkynyt ulospäin lähinnä komission toiminnan kautta. Komission FOSS-toiminnasta on mielestäni kuitenkin selvästi pääteltävissä Unionin näkevän FOSS-ohjelmistoissa useita hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimustuloksiani voitaisiin mahdollisesti käyttää apuna muissa vastaavanlaisissa tutkielmissa tai halutessa saada yleiskäsitys aihepiiristä. Työstäni saattaisi olla hyötyä myös ohjelmistoalan henkilöille, jotka tarvitsevat juridista selvennystä ohjelmistolisensiointikysymyksiin.