Browsing by Subject "Rahanpesu"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)EU:n preventiivisen rahanpesusääntelyn soveltamisala on laajentunut noin 30 vuodessa kansainvälisten suositusten perässä luotto- ja rahoituslaitoksista kryptovaluuttaan, ja mikäli uuden rahanpesuasetuksen ehdotukset menevät läpi, tulee todennäköisesti laajentumaan vielä laajemmin kryptovaroihin. Tämä kehityskulku on saanut jatkua ilman sen suurempaa huomiota tai kritiikkiä vuosikymmenten ajan, mutta EU:ssa on viime vuosina niin nopeaan tahtiin uudistettu rahanpesusääntelyä ja laajennettu sen soveltamisalaa, että nyt viimeistään herää kysymys siitä, torjuuko nykyinen rahanpesusääntely tehokkaasti rahanpesua. Alun perin EU tyytyi reagoimaan reaktiivisesti rahanpesijöiden liikkeisiin kohdistamalla sääntelyä sellaisiin menetelmiin, jotka olivat kasvattaneet suosiota rahanpesijöiden keskuudessa. Sittemmin tilanteeseen on tullut muutos riskiperusteisen lähestymistavan omaksumisen myötä ja nykyään EU perustelee sääntelyn soveltamisalan laajentumista huomioimalla eri menetelmien rahanpesuriskit. Tämä lähestymistapa on erityisen hyvin nähtävissä kryptovarojen yhteydessä, jotka ovatkin laittaneet EU-lainsäätäjän uuden tilanteen eteen, sillä sen lisäksi, että lainsäätäjän on täytynyt päättää miten torjua rahanpesua kryptomaailmassa, kryptovarojen taustalla vaikuttava lohkoketjuteknologia ei aivan yksiselitteisesti istu nykyiseen rahanpesu-sääntelykehykseen.
-
(2021)Tämä tutkielma käsittelee rahanpesun ehkäisemistä ja etenkin raportointivelvollisten yritysten ja yksityissektorin roolia siinä. Tutkielma käsittelee rahanpesua yleistasolla, moderneja rahanpesun muotoja, ja vaikutuksia yhteiskunnalle. Tämän lisäksi tutkielma esittelee EU-lainsäädäntöä aiheeseen liittyen erityisesti EU:n neljättä, viidettä ja kuudetta rahanpesudirektiiviä, ja niiden asettamia vaatimuksia. Tutkielma esittelee ja arvioi yritysten AML-compliance prosesseja kuten asiakkaan tunnistamista, riskiarvion tekemistä, tilitapahtumien seurantaa sekä epäilyttävien tapahtumien raportointia. Tämän lisäksi, tutkielma arvioi rahanpesun ehkäisemistä corporate governance – näkökulmasta, sekä arvioi compliance-prosessista syntyviä kuluja sekä riskejä yrityksille, sekä näiden perusteella rahanpesun ehkäisemisen tehokkuutta. Johtavatko nämä varsin tiukat vaatimukset ja korkeat compliance-kulut tehokkaaseen lopputulokseen? This master’s thesis discusses and analyzes the topic of anti-money laundering, and especially the role of obliged entities and private sector. The thesis will introduce the general topic of money laundering, its modern methods, impact to the society and why preventing money laundering is of utmost importance. The thesis will present the relevant EU legislation, from which the obligations for obliged entities spring from, mainly, the fourth, fifth and sixth anti-money laundering directives. In addition to presenting the phases of companies’ compliance processes such as know your customer, risk assessment, transaction monitoring and suspicious activity reporting, the thesis will analyze the issue from a point of view of corporate governance and evaluate the costs and risks for obliged entities, and on the basis of these, the efficiency of the framework and process for prevention of money laundering. Do strict requirements towards obliged entities and their high compliance costs lead to an efficient result in preventing money laundering.
-
(2020)Viimeisten vuosikymmenien aikana rahanpesu on synnyttänyt niin EU:ssa kuin kansainväliselläkin tasolla konkreettisen uhkakuvan, joka vaarantaa yhteiskunnan, erityisesti rahoituslaitoksen toiminnan rehellisyyden, maineen ja vakauden. Rahanpesun laajuuden onkin kansainvälisesti arvioitu olevan vuosittain useita satoja miljardeja Yhdysvaltojen dollareita. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovatkin sen perustamisesta lähtien tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa taistelleet rahanpesua vastaan. Vuosien saatossa unioni on näyttäytynyt kiihkeänä rahanpesun vastustajana implementoimalla useita rahanpesua koskevia direktiivejä ja toteuttamalla lukuisia toimia rahanpesun torjumiseksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kysymystä siitä, miten rahanpesurikolliset pyrkivät häivyttämään tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä. Tätä ilmiötä käsitellään erityisesti pöytälaatikkoyhtiöiden kontekstissa, sillä rikolliset hyödyntävät pääosin monimutkaisia yhtiörakenteita pyrkiessään häivyttämään laittomien varojen alkuperää ja tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä. Lisäksi tutkielmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi sitä, kuinka EU pyrkii rahanpesudirektiiveillään vastaamaan tähän haasteeseen ja keskitytään erityisesti ilmoitusvelvollisille asetettuun asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen ja keskitettyihin rekistereihin tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyyksistä. Tutkielman kysymyksenasettelun ja aiheen kansainvälisyyden vuoksi, on myös relevanttia käsitellä laajemmin EU:n rahanpesuregulaation kokonaisuutta, historiaa sekä kansainvälisten toimielinten, kuten FATF:n ja OECD:n, vaikutusta EU:n rahanpesuregulaation kehitykseen. Tutkielman tarkoituksena on myös osaltaan nostaa esille, kritisoida ja herättää keskustelua rahanpesudirektiivien soveltamisesta nousseista ongelmista. Tutkimuskysymystä tarkastellaan argumentoivan dogmatiikan kautta, jonka tarkoituksena on keskittyä avaamaan EU:n rahanpesuregulaation säännösten suhdetta esitettyyn tutkimuskysymykseen. Tutkielmassa ei pyritä selvittämään sitä, mikä ratkaisu olisi tehokkain rahanpesun estämisen näkökulmasta, vaan pyritään enemminkin luomaan kattava yleisesitys niistä ongelmista, joita rahanpesuun ja tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden häivyttämiseen pöytälaatikkoyhtiöiden avulla liittyy. Tutkimuskysymystä käsitellään lainopin kautta, jolloin tutkimuskohteena on ainoastaan voimassa oleva oikeus. Tutkielman tutkimuskysymyksen voimakkaan kansainvälisen kytköksen vuoksi, tutkielma pohjautuu vahvasti kansainvälisiin oikeustieteellisin julkaisuihin, EU:n ja kansainvälisentason viranomaislähteisiin kuin EU-tuomioistuimen oikeustapauksiin. Tutkielmaa voidaan pitää yleisesityksenä aiheesta, jonka tavoitteena on antaa sen lukijalle laaja kuva EU:n tämänhetkisestä tilanteesta rahanpesun estämisen ja tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisen saralla. Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen globaalin COVID-19 pandemiatilanteen vuoksi, sillä taistelu rahanpesua vastaan on nyt tärkeämpää kuin koskaan. COVID-19 pandemia on ajanut valtiot ympäri maailman äärirajoilleen ja valtioiden yksiselitteisenä pääfokuksena on tällä hetkellä taistella leviävää virusta vastaan. Rikolliset eivät kuitenkaan pysähdy pandemian aikana, vaan kriisitilanteet ovat otollinen hetki rikollisten hyödyntää kaaosta omiin laittomiin tarkoituksiinsa. Molemmat Europol ja Euroopan pankkiviranomainen ovatkin varoittaneet jäsenvaltioita COVID-19 viruksen aiheuttamasta kohonneesta rahanpesun ja muun järjestäytyneen rikollisuuden riskistä.
Now showing items 1-3 of 3